Myyjän on kerrottava kaupan kohteena olevasta asunnosta määrätyt tiedot ostajalle. Myyjän tiedonantovelvoitetta säätelevät muun muassa asuntokauppalaki, yleinen kauppatapa ja oikeuskäytäntö. Elinkeinoharjoittajan toimiessa myyjänä, tai mikäli käytetään kiinteistönvälittäjää, säätelee tiedonantovelvollisuutta myös kuluttajansuojalaki ja asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista. Kiinteistövälitysliikkeen tiedonantovelvollisuudesta on säännöksiä myös laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä.
Asuntokauppalaki ei suoraan määrittele sitä, mitä tietoja kohteesta on ostajalle kerrottava, vaan tiedonantovelvollisuus tarkentuu virhemäärittelyjen kautta. Esimerkiksi asunnossa on virhe mikäli se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut asunnosta ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tietojen antaminen ostajalle voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: ilmoittaminen, esittely ja ostoneuvotteluvaihe. Näitä saattaa edeltää vielä ennakkomarkkinointivaihe, jota käytetään esimerkiksi silloin, kun kohteen rakentamispäätöstä ei ole vielä tehty, ja halutaan selvittää kohteen kiinnostavuus. Ilmoittaminen ja esittely ovat yleismarkkinointivaihetta, jonka sisältö perustuu asetukseen asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista, ja sitä sovelletaan vain jos myyjänä tai markkinoijana on elinkeinonharjoittaja tai kiinteistönvälitysliike.
Ellei joitain tietoja asunnosta ole annettu yleismarkkinointivaiheessa, tulee ne antaa viimeistään ostoneuvotteluvaiheessa. Ostoneuvotteluvaihe päättyy siihen, että ostaja tekee ostopäätöksen esimerkiksi jättämällä ostotarjouksen. Ennen tätä hetkeä ostajalla on oltava kaikki olennainen tieto ostokohteesta.
Mitä Myyjän On Kerrottava Asuntokaupassa
Käytettyä asuntoa myytäessä myyjän on lähtökohtaisesti kerrottava kaikki tiedossaan olevat kaupasta päättämiseen mahdollisesti vaikuttavat seikat. Tiedot on annettava sekä asunnosta että sen ympäristöstä ja palveluista. Myyjä on velvollinen ilmoittamaan ostajalle tiedossaan olevista merkittävimmistä vioista ja puutteista, jotka eivät ole ostajan havaittavissa tavanomaisessa tarkastuksessa. Myyjän ei siis tarvitse kertoa sellaisista seikoista, jotka ovat vaikeudetta havaittavissa tavanomaisessa ennakkotarkastuksessa. Myyjän on kerrottava ostajalle esimerkiksi siitä, että asunnon tarpeistoon kuuluva kodinkone ei ole toimintakunnossa. Myyjän on aina kerrottava oikeaa tietoa myös asunnon taloudellisista seikoista, esimerkiksi vastikkeista ja lainaosuuksista. Lisäksi on kerrottava ostajalle kaikista panttioikeuksista ja muista oikeuksista, esimerkiksi vuokrasopimuksesta, jotka jäävät rasittamaan kaupan kohdetta kaupan tekemisen jälkeen.
Jos myyjä ei ole varma jostain myymäänsä asuntoon liittyvästä seikasta, on myyjän pidättäydyttävä esittämästä niitä, tai ensin varmistuttava niiden paikkansapitävyydestä. Myyjän on syytä huolehtia, että epävarmoihin tietoihin liitetään tarpeelliset varaumat tai tuodaan muuten selkeästi esille, että jokin tieto on epävarma.
Uuden Asunnon Myyjän Tiedonantovelvollisuus
Uuden asunnon myyjän tiedonantovelvollisuus on laajempi kuin käytetyn asunnon myyjän. Uuden asunnon myyjän on kerrottava, jos asunto poikkeaa kaupantekohetken tai asunnon käyttöönottohetken rakentamista koskevista tai muista sen kaltaisista määräyksistä. Myyjä on velvollinen antamaan ostajalle tarpeelliset erityistiedot asunnon materiaalien ja laitteiden käytöstä ja hoidosta. Ostajan tulee kuitenkin olla selvillä tavanomaisen yleistiedon ja elämänkokemuksen piiriin kuuluvista seikoista. Myyjällä on tiedonantovelvollisuus myös asunnon ympäristöä ja asunnon sijaintipaikkakunnan palveluja koskevista seikoista.
