Asianajajan Valinta

Asianajajan velvoitteista säädetään Asianajajalaista (AAL, 496/1958) ja Suomen Asianajajaliiton säännöissä. Lisäksi asianajajan on noudatettava liiton hyvää asianajajatapaa koskevia ohjeita. Ohjeissa on sääntöjä muun muassa asianajajan lojaalisuusvelvoitteesta asiakkaita kohtaan ja asianajajan esteettömyydestä. Hyvä asianajajatapa velvoittaa asianajajaa toimivaan nuhteettomasti niin työaikana kuin vapaa-ajalla. Sen sijaan hyvä asianajotapa sitoo asianajajaa vain työaikana.

Kuka tahansa voi saattaa asianajajan toiminnan Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan käsiteltäväksi. Valvontalautakunta käsittelee asianajajien toimintaa koskevat valvonta-asiat ja palkkioriidat (AAL 6 a §). Asianajajalain 7 c §:n mukaan valvonta-asia tulee vireille, kun asianajajaan kohdistuva kirjallinen kantelu, oikeuskanslerin ilmoitus tai tuomioistuimen OK 15 10 a §:n nojalla tekemä ilmoitus saapuu valvontalautakunnalle. Mikäli valvontalautakunta katsoo asianajajan menetelleen vastoin hyvää asianajajatapaa, hänelle voidaan määrätä kurinpidollinen rangaistus. Rangaistusasteikko lievimmästä ankarimpaan on seuraavanlainen: 1) huomautus tai varoitus, 2) seuraamusmaksu tai 3) erottaminen Suomen Asianajajaliitosta. Halutessaan asianajaja voi valittaa valvontalautakunnan antamasta päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Lisäksi Suomen Asianajajaliitto valvoo asianajajia tekemällä asianajotoimistoihin tarkastuksia.

Milloin asiakkaan tulisi kannella asianajajan toiminnasta? Toisinaan asiakas saattaa kannella asianajajan toiminnasta valvontalautakunnalle pelkästään kiusanteon takia vailla mitään perusteita. Tällaiseen asiakkaan ei tulisi ryhtyä sillä viime kädessä valvontalautakunta selvittää, onko valitukselle perusteita ja voidaanko asianajajalle antaa seuraamus. Tärkeää olisi, että asiakas ja asianajaja selvittävät keskinäiset kiistansa ja epäselvyydet keskenään, jotta luottamussuhde asiakkaan ja asianajajan välillä säilyy.

Käytännössä valvontalautakunnan käsiteltäväksi on saapunut hyvin erilaisia asioita. Asianajaja on saattanut esiintyä sopimattomasti, ollut esteetön käsittelemään tapausta tai tarkoituksella pitkittänyt prosessia paremman palkkion toivossa. Valvontalautakunnan olemassaolo on tapausten määrä ja kirjavuus huomioiden perusteltua. Valvontalautakunnan tapauksia seuraamalla asianajaja pystyy itse valvomaan omaa toimintaansa ja oppii tunnistamaan toimivaltansa rajat. Ankarin rangaistus, jonka valvontalautakunta voi määrätä on asianajajan erottaminen Suomen Asianajajaliitosta. Tämä merkitsee sitä, että asianajaja menettää kelpoisuutensa toimia asianajajana. Hän ei saa käyttää suojattua asianajajan ammattinimikettä, mutta voi edelleen toimia lakimiehenä. Erottaminen on viimesijainen keino, joka voi tulla aiheelliseksi silloin, kun asianajaja on syyllistynyt esimerkiksi vakavaan rikokseen. Erottaminen voi tulla kyseeseen myös tilanteissa, joissa asianajajalle ei ole muuttanut toimintatapojaan aiemmista valvontalautakunnalta saamistaan seuraamuksista huolimatta.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Tutustu Myös

Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat

Oikeusapu

Oikeusapu tarkoittaa sitä, että henkilö voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat. Oikeusavusta säädetään

Lue Lisää »
Oikeusturvavakuutus

Oikeusturvavakuutus

Oikeusturvavakuutus auttaa oikeudenkäynnin kustannuksissa. Oikeudenkäynnit ovat Suomessa pitkiä ja kalliita. Oikeudenkäyntikuluihin voi saada apua oikeusturvavakuutuksesta tai valtion varoista maksettavasta oikeusavusta. Oikeusturvavakuutus on vapaaehtoinen vakuutus, jonka

Lue Lisää »

Mitä voi saada korvaukseksi pahoinpitelystä?

Pahoinpitelytapauksissa korvaus määräytyy vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaisesti, jossa vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä tietyin edellytyksin kärsimyksestä. Milloin vahinko on aiheutettu pahoinpitelyllä,

Lue Lisää »
Scroll to Top