Juristi, Lakimies vai Asianajaja?

Juristi ja lakimies ovat synonyymejä, mutta asianajaja eroaa näistä merkittävästi. Kaikki asianajajat ovat juristeja, mutta kaikki juristit eivät ole asianajajia – tämä on hyvä tiedostaa.

Oikeustieteen maisteri (aikaisemmin oikeustieteen kandidaatti) on ylempi korkeakoulututkinto, joka oikeuttaa toimimaan juristin (lakimiehen) työtehtävässä tai virassa, esimerkiksi pankkilakimiehenä tai syyttäjänä. Asianajaja on asiakkaansa oikeuksien ajamiseen erikoistunut juristi. Nimikkeet asianajaja ja asianajotoimisto ovat lailla suojattuja, ja niitä voivat käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäseniksi hyväksytyt juristit. Suomessa vain joka seitsemäs juristi on asianajaja.

Asianajajaksi haluavan on suoritettava oikeustieteen maisteritutkinnon lisäksi kolme kuukautta kestävä asianajajatutkinto kirjallisine kokeineen – läpipääsy ei ole varmaa, vaan joinakin vuosina kokeet onnistuu suorittamaan vain puolet hakijoista. Asianajajatutkinnon lisäksi asianajajan tulee olla kokenut juristi. Alaan liittyvää työkokemusta vaaditaan vähintään neljä vuotta, ja hänen tulee olla vähintään 25-vuotias, rehelliseksi tunnettu ja elämäntavoiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa. Asianajajaliiton hallitus tekee päätöksen jäseneksi hyväksymisestä lakisääteisten jäsenyysedellytysten perusteella.

Asianajajien toimintaa ohjaavat tiukemmat laatukriteerit kuin muilla juristeilla. Asianajajan on oltava asiakkaalleen aina lojaali, esteetön ja muista riippumaton. Lisäksi hänellä on tiukasti valvottu salassapitovelvollisuus. Asianajaja ei saa kertoa kenellekään eteenpäin sitä, mitä asiakas on hänelle kertonut. Täydennyskoulutusvelvoite on jatkuva, ja tällä varmistetaan ammattitaidon ajantasainen ja korkeatasoinen ylläpito. Asianajajalla tulee olla voimassa oleva vastuuvakuutus, jonka vähimmäismäärä on 200 000 euroa. Sekä asiakkaan että asianajajan oikeusturvan takaamiseksi Asianajajaliitto on myös antanut jäsenilleen suosituksen laatia toimeksiannosta kirjallinen sopimus (toimeksiantovahvistus), josta tulisi ilmetä mm. toimeksiannon pääasiallinen sisältö sekä laskutusperusteet.

Asianajajia valvotaan 24/7 tiukemmin kuin mitään muuta ammattiryhmää. Mikäli asianajajan tuottaman palvelun hintaan tai sen laatuun ei ole tyytyväinen, on siitä mahdollista reklamoida ilmaiseksi Asianajajaliiton yhteydessä itsenäisesti toimivaan valvontalautakuntaan. Valvontalautakunnalla on oikeus antaa tuotetun palvelun hinnasta suositus, tai mikäli asianajaja on toiminut sääntöjen vastaisesti, ankarimmassa tapauksessa jopa erottaa asianajaja liiton jäsenyydestä. Vuonna 2018 valvontalautakunta ratkaisi 526 valvonta-asiaa. Lisäksi myös valtioneuvoston oikeuskansleri valvoo asianajajien toimintaa. Käyttäessä asianajajan tuottamia palveluja asiakas voi varmistua siitä, että kyseessä on aina ammattitaidoltaan korkeatasoinen ja lakiin perustuvan valvonnan alla tuotettu laadukas oikeudellinen palvelu.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Tutustu Myös

Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat

Oikeusapu

Oikeusapu tarkoittaa sitä, että henkilö voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat. Oikeusavusta säädetään

Lue Lisää »
Oikeusturvavakuutus

Oikeusturvavakuutus

Oikeusturvavakuutus auttaa oikeudenkäynnin kustannuksissa. Oikeudenkäynnit ovat Suomessa pitkiä ja kalliita. Oikeudenkäyntikuluihin voi saada apua oikeusturvavakuutuksesta tai valtion varoista maksettavasta oikeusavusta. Oikeusturvavakuutus on vapaaehtoinen vakuutus, jonka

Lue Lisää »

Mitä voi saada korvaukseksi pahoinpitelystä?

Pahoinpitelytapauksissa korvaus määräytyy vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaisesti, jossa vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä tietyin edellytyksin kärsimyksestä. Milloin vahinko on aiheutettu pahoinpitelyllä,

Lue Lisää »
Scroll to Top