Työnantajan työturvallisuusvelvoitteesta säädetään työturvallisuuslaissa ja työsopimuslaissa. Työsopimuslain 2:3 §:n mukaan työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta työntekijän suojelemiseksi tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta niin kuin työturvallisuuslaissa säädetään. Työsopimuslain säännöksen kautta työturvallisuudesta tulee työnantajan sopimusperusteinen velvoite.
Työturvallisuuslaissa työturvallisuusvelvoite on ymmärretty laajasti. Lain 9 §:n mukaan Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa.
Työturvallisuus ei saa olla vain muodollista, vaan työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä ja etukäteen huolehdittava siitä, että vaaratilanteilta vältytään. Valvontaa voi tehostaa esimerkiksi asentamalla työpaikalla valvontakameroita. Valvonnan lisäksi työnantajan on tiedotettava ja pidettävä työntekijät ajan tasalla työpaikan turvallisuudesta ja siihen liittyvistä ohjeista. Vastaavasti uudet työntekijät on perehdytettävä työhön turvallisuusnäkökohdat huomioiden.
Työnantajan on huomioitava jokaisen työntekijän yksilöllisyys ja mahdolliset erityistarpeet. Työsopimuslain 2:3.2 §:n mukaan työnantajan on järjestettävä raskaana olevan työturvallisuus siten, että työstä ei aiheudu haittaa työntekijälle tai sikiön kehitykselle. Vaaraa voivat käytännössä aiheuttaa esimerkiksi kemialliset aineet tai työntekijän jaksamiseen nähden liian kuormittava työ. Raskaana olevan työntekijän turvallisuutta oi parantaa esimerkiksi työtilaa järjestelemällä ja vähemmän vaativien töiden tarjoamisella.
Työturvallisuusvelvoitteen rikkomisesta seuraa työsopimuslain 12:1 §:n mukainen yleinen vahingonkorvausvelvollisuus. Työnantaja voi vapautua vahingonkorvausvastuusta osoittamalla, että vahingon syynä ei ole ollut työnantajan tai hänen edustajansa tuottamus. Työntekijän, joka väittää työnantajan rikkoneen työturvallisuusvelvoitetta, on osoitetta aiheutunut vahinko ja työturvallisuuden vastainen olotila.
Viimesijaisesti (ultima ratio) työnantajan vastuuta työturvallisuudesta sääntelee rikoslaki. Rikoslain 47 luvun 1 §:n mukaan työturvallisuusrikokseen syyllistyy työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan. Työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistö täyttyy myös silloin, kun työnantaja tai tämän edustaja mahdollistaa työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä tai jättämällä huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä. Työturvallisuusrikoksesta rangaistuksena on sakkoa tai vankeutta enintään vuosi.
