Työnantajan Vastuu Työntekijän Aiheuttamasta Vahingosta

Oikeushenkilölle syntyvän vahingonkorvausvelvollisuuden perusteena on useimmiten isännänvastuu. Vahingon on näissä tilanteissa tuottamuksellaan aiheuttanut työntekijä tai häneen rinnastettavassa asemassa toimiva henkilö. Korvausvastuu syntyy vastuuvelvolliselle työnantaja-aseman perusteella, voidaanko työnantajan vastuulle lukea tuottamusta.

Työnantajan isännänvastuuta on perustelu sillä, että muussa tapauksessa työnantaja voisi vapautua vastuusta siirtämällä vastuun työntekijän kannettavaksi. Toisin kuin työn suorittaja, työnantaja voi valvoa ja määrätä, miten työ tehdään. mahdollisuus valvoaNiin ikään isännänvastuuta voidaan perustella sillä, että muussa tapauksessa vastuun kohdentuminen ei vastaisi työntekijän työllä tavoitellun hyödyn jakautumista. Asiaa voidaan arvioida myös ulkopuolisen tarkastelijan odotusten perusteella: ulkopuolinen tarkastelija luottaa siihen, että työnantajan vastuulle kuuluvat hänen lukuunsa toimivan työntekijän toimenpiteet. Isännänvastuun voidaan näin ollen katsoa vastaavan yleistä oikeustajua.

Olennaista on, että työnantaja vastaa vain sellaisesta vahingosta, joka työntekijä on työssään aiheuttanut. Työnantajan vastuu ei ulotu työajan ulkopuolelle eikä työnantaja vastaa sellaisesta työstä, jota työntekijä ei tee hänen lukuunsa. Isännänvastuu ei ole absoluuttista. Työnantaja ei vastaa sellaisesta toiminnasta, joka menee selvästi työnkuvan ulkopuolelle. Työntekijä on itse vastuussa esimerkiksi siitä, että hän pahoinpitelee asiakkaita. Pahoinpitely voisi ulottua isännänvastuun piiriin lähinnä työn luonteen vuoksi, esimerkiksi jos järjestyksenvalvoja ylittää voimankäytön rajat ja aiheuttaa asiakkaalle ruumiinvamman.

Työnantajan isännänvastuu ei vapauta työntekijää korvausvastuusta, vaan työnantajalle syntyy niin sanottu regressioikeus. Työntekijällä on vahingonkorvauslain mukaan velvollisuus vastata työnantajalle siitä vahingosta, joka työnantajalle on syntynyt siitä, että tämä on joutunut isännänvastuun perusteella suorittamaan vahingonkorvausta. Lähtökohtana on täydenkorvauksen periaate eli työntekijä vastaa työnantajalle täysimääräisesti. Vahingonkorvauksen määrä voidaan kuitenkin sovitella, mikäli täysi korvaus olisi kohtuuton. Isännänvastuu sijoittuu normaalin tuottamusvastuun ja tuottamuksettoman vastuun välille. Tuottamusvastuun edellytyksenä on henkilön oma virhe, kun taas isännänvastuu laajassa merkityksessä edellyttää toisen henkilön virhettä. Tuottamukseton vastuu puolestaan syntyy omasta ja toisen tahallisuudesta ja tuottamuksesta riippumatta. Isännänvastuuseen vetoavan on kyettävä näyttämään toteen sellaisen henkilön virheellinen menettely, josta työnantaja on isännänvastuussa. Vastaavasti työnantajan on osoitettava työntekijän huolellisuus, jos työntekijän tuottamus on oletettu eli presumoitu.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Tutustu Myös

Yksipuolinen tuomio & takaisinsaanti

Yksipuolinen Tuomio & Takaisinsaanti

Yksipuolinen tuomio voidaan antaa dispositiivisissa riita-asioissa. Se voidaan antaa, jos vastaaja ei ole antanut pyydettyä vastausta määräajassa. Yksipuolinen tuomio voidaan antaa myös jos, vastaaja ei

Lue Lisää »
Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat

Oikeusapu

Oikeusapu tarkoittaa sitä, että henkilö voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat. Oikeusavusta säädetään

Lue Lisää »
Oikeusturvavakuutus

Oikeusturvavakuutus

Oikeusturvavakuutus auttaa oikeudenkäynnin kustannuksissa. Oikeudenkäynnit ovat Suomessa pitkiä ja kalliita. Oikeudenkäyntikuluihin voi saada apua oikeusturvavakuutuksesta tai valtion varoista maksettavasta oikeusavusta. Oikeusturvavakuutus on vapaaehtoinen vakuutus, jonka

Lue Lisää »
Scroll to Top