Työntekijän Lojaliteettivelvollisuus

Työntekijän ja työnantajan välinen työsuhde perustuu luottamukseen. Työnantajalla on työnjohto-oikeus eli direktio-oikeus. Direktio-oikeuden perusteella työntekijän on noudatettava työnantajan määräyksiä, jotka tämä antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Työnantajan määräysvalta saattaa koskea työn suoritustapaa, laatua, laajuutta sekä työsuorituksen aikaa ja paikkaa.

Työntekijän on paitsi toimittava työnantajan direktio-oikeuden puitteissa antamien ohjeiden mukaisesti myös oltava työnantajalle lojaali. Työsopimuslain 3.1 §:n mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.

Työntekijän yleinen lojaliteettivelvoite alkaa työsopimuksen solmimisesta ja jatkuu sopimussuhteen päättämiseen saakka. Lojaliteettivelvoite on itsenäinen eikä riipu työntekijän päävelvoitteesta eli työn tekemisestä. Lojaliteettivelvoitteella on merkitystä sekä työaikana että vapaa-ajalla. Työntekijä ei saa esimerkiksi antaa yrityksen kannalta haitallisia paikkansapitämättömiä lausuntoja. Sen sijaan työnantaja ei voi kieltää työtekijää harrastamaan vapaa-ajallaan esimerkiksi vaarallisia urheilulajeja sillä perusteella, että työntekijä saattaa loukkaantua. Työntekijä saa käyttää vapaa-aikansa haluamallaan tavalla, kunhan hän pysyy lojaalina työnantajalle.

Lojaliteettivelvollisuutta täydentävät työsopimuslain määräykset liikesalaisuuksia koskevista vaitiolovelvollisuuksista ja kilpailukiellosta. Työsopimuslain 3:3.1 §:n mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Olennaista on, että työ ei ole ilmeisesti tai potentiaalisesti työnantajan kannalta vahingollista. Jos työntekijän sivutyö haittaa päätyön tekemistä, kilpailevaa toimintaa voidaan pitää hyvän tavan ja lojaliteettivelvollisuuden vastaisena. Liikesalaisuuksia voivat olla esimerkiksi työmenetelmät ja asiakasrekisterit. Merkittävää on liikesalaisuuksien salassapitointressi. Liikesalaisuuksien merkitystä työnantajalle arvioidaan objektiivisesti. Jos työntekijä on hankkinut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen.

Lojaliteettivelvoite saattaa toisinaan merkitä työsopimuksen mukaisen työntekovelvoitteen tilapäistä laajentumista. Työntekijällä ei ole velvollisuutta tehdä toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen piiriin kuuluvaa työtä, mutta hänen on tehtävä työaikalain 21.1 §:ssä tarkoitettua hätätyötä, vaikka työ ei olisi luonteeltaan työsopimuksen mukaista.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Tutustu Myös

Yksipuolinen tuomio & takaisinsaanti

Yksipuolinen Tuomio & Takaisinsaanti

Yksipuolinen tuomio voidaan antaa dispositiivisissa riita-asioissa. Se voidaan antaa, jos vastaaja ei ole antanut pyydettyä vastausta määräajassa. Yksipuolinen tuomio voidaan antaa myös jos, vastaaja ei

Lue Lisää »
Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat

Oikeusapu

Oikeusapu tarkoittaa sitä, että henkilö voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat. Oikeusavusta säädetään

Lue Lisää »
Oikeusturvavakuutus

Oikeusturvavakuutus

Oikeusturvavakuutus auttaa oikeudenkäynnin kustannuksissa. Oikeudenkäynnit ovat Suomessa pitkiä ja kalliita. Oikeudenkäyntikuluihin voi saada apua oikeusturvavakuutuksesta tai valtion varoista maksettavasta oikeusavusta. Oikeusturvavakuutus on vapaaehtoinen vakuutus, jonka

Lue Lisää »
Scroll to Top