Sopimuskonfliktien ehkäiseminen

Monet riita-asiat saavat alkunsa siitä, että toinen osapuoli esittää sopimuksesta väitteen, jonka toinen osapuoli kiistää. Osapuolet huomaavat mahdollisesti vasta vuosia sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, että heillä ei ole yhteisymmärrystä jostain sopimuslausekkeesta. Eräs syy tähän voi olla se, että sopimuksen allekirjoittamisen ajankohdasta on kulunut niin paljona aikaa, että toinen tai molemmat osapuolet eivät enää edes muista, miten he ovat riidanalaista sopimuslauseketta aikaisemmin tulkinneet.

Sopimuskonflikteja voidaan parhaiten ehkäistä etukäteen laatimalla sopimus niin, että se ei jätä tarpeettomasti tilaa ristiriitaisille tai sopimuskokonaisuuden kannalta epäjohdonmukaisille tulkinnoille. Sopimukset ovat hyvin erilaisia riippuen siitä, mistä sovitaan. On kuitenkin mahdollista esittää muutamia keskeisiä neuvoja sen suhteen, miten sopimusta laadittaessa voidaan välttyä turhilta ja aikaa vieviltä sopimuskonflikteilta.

Sopimuksen muoto. Sopimusta laadittaessa osapuolten on muistettava, että vaikka suullinen sopimus on pätevä siinä missä kirjallinenkin asiakirja, tietyissä tilanteissa lainsäädäntö edellyttää määrämuotoista sopimusta. Esimerkiksi maakaaren 1 luvun 1 §:n mukaan kiinteistön kauppakirja on tehtävä kirjallisesti. Kauppakirjasta on käytävä ilmi 1) luovutustarkoitus, 2) luovutettava kiinteistö, 3) myyjä ja ostaja ja 4) kauppahinta ja muu vastike. Muussa tapauksessa kauppa ei ole sitova.

Välityslauseke. Riitatilanteita ei ole pakko viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi, vaan ne voidaan ratkoa myös välimiesmenettelyssä. Menettely ei ole julkinen, se on kustannustehokas ja antaa osapuolille mahdollisuuden sopia joustavasti menettelyn käytännön toteutuksesta. Välityslausekkeet ovat yleisiä esimerkiksi jakelusopimuksissa.

Lue, mitä sopimuksessa ei sanota. Turhan usein sopimusta suunnittelevat osapuolet lukevat vain sen, mitä paperiin on kirjoitettu. Taitava sopimuksen tulkitsija näkee myös sen, mitä ei sanota. Sopimus voi esimerkiksi olla katettu hyvältä kuulostavilla eduilla, jotka voivat todellisuudessa olla vain sitä, minkä alan pakottava lainsäädäntö joka tapauksessa takaisi.

Ongelmalliset vakioehdot. Monella alalla, esimerkiksi urakkasopimuksissa on saatavilla alalla yleisesti tunnettuja vakioehtoja. Älä käytä tällaisia ehtoja lukematta niitä läpi. Muutoin et tiedä, mitä olet sopimassa ja sopimuskonfliktin riski kasvaa.

Suomessa ei ole sopimuspakkoa. Liike-elämän kiireiden keskellä saattaa usein hämärtyä se tosiasia, että epäedulliselta tai turhan raskaalta tuntuvaa sopimusta ei ole pakko sopia. Jos neuvottelut ovat venyneet ja yrityksesi rahoja on jo pitkään valunut sopimuksen valmisteluun, kynnys vetäytyä neuvotteluista saattaa olla korkealla. Toisinaan tämä voi kuitenkin olla järkevämpää kuin jatkaa hedelmättömiksi osoittautuneita ja paikoilleen jääneitä neuvotteluja. Jos sopimus ei alun alkaenkaan tunnu hyvältä, se tuskin tuntuu paremmalta jatkossakaan.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Tutustu Myös

Yksipuolinen tuomio & takaisinsaanti

Yksipuolinen Tuomio & Takaisinsaanti

Yksipuolinen tuomio voidaan antaa dispositiivisissa riita-asioissa. Se voidaan antaa, jos vastaaja ei ole antanut pyydettyä vastausta määräajassa. Yksipuolinen tuomio voidaan antaa myös jos, vastaaja ei

Lue Lisää »
Vainoaminen & Lähestymiskielto

Vainoaminen

Vainoaminen on ollut Suomessa rikos vuodesta 2014 lähtien. Vainoaminen liittyy Suomessa tyypillisesti lähisuhdeväkivaltaan ja parisuhteen päättymiseen, kuten esimerkiksi avioeroon. Vainoamiseen syyllistyy se, joka toistuvasti uhkaa,

Lue Lisää »
Isyyden kumoaminen

Isyyden Kumoaminen

Isyyden kumoaminen on säädetty isyyslaissa. Lapsen isyys voi määräytyä Suomessa kahdella tapaa. Isyys määräytyy isyysolettaman mukaan, jos lapsi syntyy avioliitossa olevalle äidille. Isyysolettama tarkoittaa sitä,

Lue Lisää »
Scroll to Top