Työntekijän Kilpailukielto

Työntekijän on oltava työnantajalle lojaali. Työntekijän yleisestä lojaliteettivelvoitteesta säädetään työsopimuslaissa. Työsopimuslain 3.1 §:n mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.

Lojaalisuusvelvollisuuteen kuuluu kielto harjoittaa liiketoimintaa, joka voisi aktuaalisesti tai potentiaalisesti olla työnantajan kannalta haitallista. Yleisen lojaliteettivelvollisuuden lisäksi kilpailevan toiminnan kiellosta on erillinen pykälänsä. Työsopimuslain 3:3.1 §:n mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Hyvän tavan vastaisuus ratkaistaan tapauskohtaisen arvioinnin perusteella ja sidottu yhteiskunnassa vallitseviin arvostuksiin. Kilpailukielto koskee kaikkea kilpailevaa toimintaa, ei vain toisen työnantajan kanssa tehtyjä kilpailevia työsopimuksia.

Kilpailevan toiminnan kiellossa on annettava merkitystä työn luonteelle ja työntekijän asemalle työnantajan organisaatiossa. Ylempänä oleville työntekijöille voidaan asettaa laajempi uskollisuusvelvollisuus kuin alemman tason työntekijöille. Näin ollen ylempien työntekijöiden oikeus harjoittaa kilpailevaa toimintaa voi olla rajoitetumpi kuin alemman tason työntekijöillä.

Kilpaileva toiminta ei ole kiellettyä, jos työnantaja on työsopimusta solmittaessa tai myöhemmin antanut siihen suostumuksensa. Kilpailukielto ei ole voimassa työsuhteen päättymisen jälkeen, ellei tästä ole sovittu erikseen kilpailukieltosopimuksella. Kilpailukieltosopimus on vapaamuotoinen ja se voidaan tehdä työsopimusta solmittaessa tai myöhemmin työsuhteen aikana. Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä erityisen painavasta syystä huomioiden molempien osapuolten edut. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Erityisen painavaa syytä on arvioitu tapauksessa KKO 2005:50. Kauppahuonetoimintaa harjoittaneen yhtiön palveluksessa olleen tuotepäällikön työsopimukseen liittyi kilpailukieltosopimus. Liikkeenluovutuksen johdosta tuotepäällikkö siirtyi toisen yhtiön palvelukseen. Vaikka alkuperäisellä työnantajalla oli ollut kilpailukieltosopimuksen tekemiseen työsopimuslain 16 a §:ssä (724/1990) edellytetty erityisen painava syy, sopimus oli seuraajaan nähden pätevä vain, mikäli myös sillä oli sopimuksen voimassa pitämiseen mainitussa säännöksessä edellytetty erityisen painava syy. Korkein oikeus katsoi, ettei työnantajalla ollut oikeutta vaatimaansa sopimussakkoon.

Facebook
Twitter
LinkedIn

Tutustu Myös

Yksipuolinen tuomio & takaisinsaanti

Yksipuolinen Tuomio & Takaisinsaanti

Yksipuolinen tuomio voidaan antaa dispositiivisissa riita-asioissa. Se voidaan antaa, jos vastaaja ei ole antanut pyydettyä vastausta määräajassa. Yksipuolinen tuomio voidaan antaa myös jos, vastaaja ei

Lue Lisää »
Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat

Oikeusapu

Oikeusapu tarkoittaa sitä, että henkilö voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat. Oikeusavusta säädetään

Lue Lisää »
Oikeusturvavakuutus

Oikeusturvavakuutus

Oikeusturvavakuutus auttaa oikeudenkäynnin kustannuksissa. Oikeudenkäynnit ovat Suomessa pitkiä ja kalliita. Oikeudenkäyntikuluihin voi saada apua oikeusturvavakuutuksesta tai valtion varoista maksettavasta oikeusavusta. Oikeusturvavakuutus on vapaaehtoinen vakuutus, jonka

Lue Lisää »
Scroll to Top