Todistelu riita-asiassa

Riitaprosessi eli siviiliprosessi tulee vireille, kun kantaja on toimittanut käräjäoikeuden kansliaan kirjallisen haastehakemuksen. Haastehakemuksessa kantaja esittää vastapuolta eli vastaajaa kohtaan vaatimuksensa ja vaatimuksen perusteet. Käräjäoikeus tutkii saapuneen haastehakemuksen. Tämän jälkeen käräjäoikeus lähettää vastaajalle haasteen. Haasteessa vastaajaa pyydetään vastaamaan kantajan esittämiin väitteisiin ja ilmoittamaan, millä perusteilla hän vastustaa esitettyjä väitteitä ja vaatimuksia.

Mikäli vastaaja on vastustanut kannetta, seuraavaksi riitaprosessissa siirrytään suulliseen valmisteluistuntoon. Käräjäoikeus kutsuu riidan osapuolet suulliseen valmisteluistuntoon, jossa selvitetään, mitkä seikat ovat riidattomia ja mistä osapuolet ovat erimielisiä. Tavoitteena on, että asiassa saavutettaisiin sovinto eikä prosessia tarvitsisi enää jatkaa. Mikäli osapuolet eivät pysty sopimaan riitaa, valmistelu päättyy ja prosessia jatketaan pääkäsittelyssä.

Pääkäsittelyssä kantaja ja vastaaja perustelevat tarkemmin kantojaan. Pääkäsittelyn aikana voidaan ottaa vastaan sekä kirjallisia todisteita että kuulla henkilötodistajia. Riita-asian pääkäsittelyssä on voimassa prekluusio. Prekluusio tarkoittaa, että osapuolet eivät voi vedota sellaisiin todisteisiin, joihin he eivät ole vedonneet suullisessa valmisteluistunnossa. Tällaisten todisteiden esittäminen on kuitenkin sallittua, mikäli osapuoli ei ole voinut vedota todisteeseen aikaisemmin. Prekluusio koskee myös vaatimuksia ja niiden perusteita. Toisin sanoen myöskään uusiin vaatimuksiin tai perusteisiin ei voi vedota pääkäsittelyssä, ellei niihin ole vedottu suullisessa valmistelussa.

Henkilötodistaja on velvollinen kertomaan asiassa koko totuuden mitään siitä salaamatta, mitään siihen lisäämättä taikka sitä muuttamatta. Todistaja vannoo tuomarin edessä pysyvänsä asiassa totuudessa. Vastaavasti osapuolet eli käytännössä heidän asiamiehensä eivät saa tarpeettomasti kuormittaa ja painostaa todistajaa. Todistajan ei pidä alkaa keksimään sellaista, mitä ei tiedä varmaksi. Jos todistaja ei esimerkiksi muista auton väriä, hänen tulisi ilmoittaa tämä suoraan eikä todeta, että ”ehkä se oli punainen”. Riitaprosessissa ja rikosprosessissa on voimassa vapaan todistusharkinnan periaate. Tämä tarkoitta sitä, että tuomioistuin päättää asiassa esitetyn todistelun perusteella, mitä asiassa on näytetty toteen tai jäänyt toteennäyttämättä. Oikeusjärjestyksemme ei tunne sellaista sääntöä, että jokin toinen todiste olisi aina näyttöarvoltaan parempi kuin toinen. Esimerkiksi asiakirja voi olla arvokkaampi todiste kuin henkilötodistajan kertomus ja päinvastoin. Tuomioistuin harkitsee todisteen merkityksen tapauskohtaisesti.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Tutustu Myös

Yksipuolinen tuomio & takaisinsaanti

Yksipuolinen Tuomio & Takaisinsaanti

Yksipuolinen tuomio voidaan antaa dispositiivisissa riita-asioissa. Se voidaan antaa, jos vastaaja ei ole antanut pyydettyä vastausta määräajassa. Yksipuolinen tuomio voidaan antaa myös jos, vastaaja ei

Lue Lisää »
Vainoaminen & Lähestymiskielto

Vainoaminen

Vainoaminen on ollut Suomessa rikos vuodesta 2014 lähtien. Vainoaminen liittyy Suomessa tyypillisesti lähisuhdeväkivaltaan ja parisuhteen päättymiseen, kuten esimerkiksi avioeroon. Vainoamiseen syyllistyy se, joka toistuvasti uhkaa,

Lue Lisää »
Isyyden kumoaminen

Isyyden Kumoaminen

Isyyden kumoaminen on säädetty isyyslaissa. Lapsen isyys voi määräytyä Suomessa kahdella tapaa. Isyys määräytyy isyysolettaman mukaan, jos lapsi syntyy avioliitossa olevalle äidille. Isyysolettama tarkoittaa sitä,

Lue Lisää »
Scroll to Top