Tarvitsenko avustajaa esitutkinnassa?

Oikeudenkäynnissä puolustuksen tehokkuus riippuu olennaisesti siitä, että epäillyllä on oikeus käyttää avustajaa jo esitutkinnassa. Avustajan käytön merkitys jo esitutkinnassa on erittäin suuri, ja avustajan käytön tarpeellisuutta on syytä korostaa. Asianosaisen avustajan käyttöoikeus on esitutkintalain tärkeimpiä periaatteita. Esitutkintalain 4 luvun 10 §:ssä onkin yleissäännös, jonka mukaan asianosaisella on oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa esitutkinnassa. Rikoksesta epäillylle on ilmoitettava mainitusta oikeudesta siten kuin 16 §:ssä (ilmoitus epäillyn oikeuksista) ja 17 §:ssä (kirjallinen ilmoitus vapautensa menettäneen oikeuksista) säädetään.

Asianomistajalle on ennen hänen kuulemistaan kirjallisesti ilmoitettava mainitusta oikeudesta, jollei asia ole suppeassa esitutkinnassa käsiteltävä. Esitutkintaviranomaisen on muutenkin selvitettävään rikokseen, rikoksen selvittämiseen ja asianosaisen henkilöön liittyvät seikat huomioon ottaen huolehdittava siitä, että asianosaisen oikeus käyttää avustajaa tosiasiallisesti toteutuu hänen sitä halutessaan tai oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen sitä edellyttäessä.

Avustajan käytöllä on erityinen merkitys kuulusteluvaiheessa, varsinkin koskien rikoksesta epäiltyä. Käytännössä epäilty saa tiedon asemastaan vasta ennen kuulustelun alkua. Esitutkintalain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaan rikoksesta epäillylle on ennen kuulustelua yksilöitävä teko, josta häntä epäillään. Epäillylle on lisäksi ilmoitettava hänen oikeuksistaan, jollei ilmoitusta ole jo aiemmin tehty. Epäillylle on ennen kuulustelua ilmoitettava oikeudesta vaieta ja olla muutoinkin myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen, vaikka ilmoitus tästä oikeudesta olisi jo aiemmin tehty. Epäillylle on ennen kuulustelua ilmoitettava myös oikeudesta käyttää valitsemaansa avustajaa, ja lisäksi oikeus käyttää avustajaa tulee tosiasiallisesti toteutua. Useimmiten juuri kuulusteluvaihe on se ajankohta, jolloin rikoksesta epäilty hankkii tai pyytää hankkimaan avustajan. Jos epäilty vaatii avustajan, eikä tutkinnanjohtajalla ole perusteita kieltää avustajan läsnäoloa, ei kuulustelua voida aloittaa ennen kuin avustajalla on tilaisuus olla läsnä.

Jos epäilty ei halua käyttää oikeuttaan avustajaan, esitutkintaviranomaisen on tarvittaessa varmistettava, että epäillyllä on riittävät tiedot häntä koskevan rikosepäilyn sisällöstä, hänen oikeudestaan olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen ja oikeudestaan käyttää avustajaa esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Epäillylle on ilmoitettava, että hänellä on oikeus myöhemmin peruuttaa avustajan käyttöä koskevasta oikeudesta luopuminen.

Rikoksesta epäiltynä kiinniotetulla, pidätetyllä tai vangitulla on oikeus pitää yhteyttä avustajaansa tapaamalla, kirjeitse ja puhelimitse. Lisäksi esitutkintaviranomaisen on huolehdittava siitä, että epäillyn ja hänen avustajansa yhteydenpidon luottamuksellisuus turvataan.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Tutustu Myös

Yksipuolinen tuomio & takaisinsaanti

Yksipuolinen Tuomio & Takaisinsaanti

Yksipuolinen tuomio voidaan antaa dispositiivisissa riita-asioissa. Se voidaan antaa, jos vastaaja ei ole antanut pyydettyä vastausta määräajassa. Yksipuolinen tuomio voidaan antaa myös jos, vastaaja ei

Lue Lisää »
Vainoaminen & Lähestymiskielto

Vainoaminen

Vainoaminen on ollut Suomessa rikos vuodesta 2014 lähtien. Vainoaminen liittyy Suomessa tyypillisesti lähisuhdeväkivaltaan ja parisuhteen päättymiseen, kuten esimerkiksi avioeroon. Vainoamiseen syyllistyy se, joka toistuvasti uhkaa,

Lue Lisää »
Isyyden kumoaminen

Isyyden Kumoaminen

Isyyden kumoaminen on säädetty isyyslaissa. Lapsen isyys voi määräytyä Suomessa kahdella tapaa. Isyys määräytyy isyysolettaman mukaan, jos lapsi syntyy avioliitossa olevalle äidille. Isyysolettama tarkoittaa sitä,

Lue Lisää »
Scroll to Top