Mitä voi saada korvaukseksi pahoinpitelystä?

Pahoinpitelytapauksissa korvaus määräytyy vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaisesti, jossa vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä tietyin edellytyksin kärsimyksestä. Milloin vahinko on aiheutettu pahoinpitelyllä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Tällä tarkoitetaan lähinnä ansiotulon menetystä.

Henkilövahingon perusteella suoritettava korvaus vastaisuudessa aiheutuvasta ansionmenetyksestä tai elatuksen menetyksestä määrätään maksettavaksi toistuvina suorituksina. Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta tai pysyvästä haitasta määrätään maksettavaksi kertakorvaus. Kärsimyksestä määrätään maksettavaksi kertakorvaus.

Pahoinpitelystä henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:

1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;

2) ansionmenetyksestä;

3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;

4) pysyvästä haitasta;

lisäksi mahdollisesta esinevahingosta, vakuutusten omavastuuosuuksista, kärsimyksestä sekä oikeudenkäyntikuluista.

Korvattavaksi tulevat tapauksesta johtuneet sairaanhoitokustannukset, sekä siihen liittyvät kulut, esimerkiksi matkat, terveyskeskusmaksut sekä ostetut lääkkeet.

Ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut. Tästä vähennetään ansiotulo, jonka vahinkoa kärsinyt vahinkotapahtumasta huolimatta on saanut tai olisi voinut saada. Jos henkilövahingon johdosta pysyvästi työkykynsä menettänyt ei ollut vahingon tapahtuessa täyttänyt 18 vuotta, ansiotulo, jonka hän olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut, arvioidaan ottamalla huomioon hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä koulutus- ja ammattisuunnitelmansa, ja tätä verrataan hänen ikäistensä henkilöiden keskimääräiseen valtionveron alaiseen ansiotuloon.

Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.

Suoritettavien korvausten määristä on olemassa henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset (4. painos 2017). Nämä suositukset eivät sido tuomioistuinta, mutta ne ovat osaltaan oikeuskäytännön kautta muodostuneet. Suositusten perusteella määräytyviä korvaussummia on esimerkiksi:

  • siisti haava, mikä vaatii iho-ompeleita, mutta ei ihonalaisen kudoksen erityistä korjaamista, 400-1000 euroa;
  • nenäluun murtuma, joka vaatii paikalleen asettamisen, 600-1800 euroa;
  • hampaan siirtyminen pois paikaltaan, vaatii hampaan paikalleen asettamisen ja kiskottamisen viereisiin hampaisiin 2–6 viikon ajaksi, 500-1200 euroa.

Henkilövahingon kärsineen vanhemmilla, lapsilla ja aviopuolisolla sekä muulla näihin rinnastettavalla henkilövahingon kärsineelle erityisen läheisellä henkilöllä on erityisestä syystä oikeus kohtuulliseen korvaukseen tarpeellisista kuluista ja ansionmenetyksestä, jotka heille aiheutuvat henkilövahingon kärsineen hoitamisesta.

Pahoinpitelytapauksessa korvattavaksi voi tulla myös vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukainen esinevahinko. Esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen. Tyypillisimpiä korvattavia esineitä pahoinpitelyssä ovat vaatteet, silmälasit ja esimerkiksi hajonnut matkapuhelin.

Oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on esimerkiksi sillä, jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu. Tämä täyttyy pahoinpitelyn kohdalla. Korvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Tutustu Myös

Yksipuolinen tuomio & takaisinsaanti

Yksipuolinen Tuomio & Takaisinsaanti

Yksipuolinen tuomio voidaan antaa dispositiivisissa riita-asioissa. Se voidaan antaa, jos vastaaja ei ole antanut pyydettyä vastausta määräajassa. Yksipuolinen tuomio voidaan antaa myös jos, vastaaja ei

Lue Lisää »
Vainoaminen & Lähestymiskielto

Vainoaminen

Vainoaminen on ollut Suomessa rikos vuodesta 2014 lähtien. Vainoaminen liittyy Suomessa tyypillisesti lähisuhdeväkivaltaan ja parisuhteen päättymiseen, kuten esimerkiksi avioeroon. Vainoamiseen syyllistyy se, joka toistuvasti uhkaa,

Lue Lisää »
Isyyden kumoaminen

Isyyden Kumoaminen

Isyyden kumoaminen on säädetty isyyslaissa. Lapsen isyys voi määräytyä Suomessa kahdella tapaa. Isyys määräytyy isyysolettaman mukaan, jos lapsi syntyy avioliitossa olevalle äidille. Isyysolettama tarkoittaa sitä,

Lue Lisää »
Scroll to Top