Testamentin Moittiminen

Testamentin moite on perillisen testamentin saajaa vastaan ajama kanne testamentin julistamisesta pätemättömäksi. Moiteperusteet on yksilöity perintökaaren (PK) 13 luvun 1 §:ssä. Sen mukaan testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:

1) jos testamentin tekijä ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;

2) jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa;

3) jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö; tai

4) jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa.

Testamentin riitauttaminen on sidottu määräaikaan vain edellä mainituilla perusteilla. Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia PK 13 luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saatuaan testamentista tiedon. Perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin tai muulla todistettavalla tavalla luopunut moiteoikeudestaan. (PK 14:5).

Testamentin moitteelle varattu aika alkaa kulua siitä hetkestä, kun testamentti on annettu perillisille tiedoksi. Moiteaika ei ala lainkaan kulua jos tiedoksianto on toimitettu virheellisesti esimerkiksi antamatta perillisille oikeaksi todistettua jäljennöstä testamentista. Moitekanteen nostamista harkitsevan tulisi epäselvässä tapauksessa nostaa kanne riittävän ajoissa, mikäli vaarana on, että kanneaika ehtii hänen tietämättään umpeutua. Moitekanne tulee vireille kun haastehakemus on jätetty tuomioistuimen kansliaan.

Muilla kun edellä mainituilla perusteilla testamentin riitauttava kanne voidaan pääsääntöisesti nostaa määräajasta riippumatta. Muita testamentin kannetyyppejä ovat:

1) Testamentin tulkintakanne. Tavallisin kanne on testamentin epäselvyys.

2) Tehottomuuskanne/omistajakanne. Väite esimerkiksi siitä, ettei testamentin tekijä ole ollut testamentatun omaisuuden oikea omistaja.

3) Kanne testamentin peruuttamisen johdosta.

4) Testamentin saajien väliset kanteet.

Jokaisella perillisellä on itsenäinen, muista perillisistä riippumaton kannevalta. Moiteoikeudenkäynnissä annettavan tuomion oikeusvoima ulottuu ainoastaan kantajaperilliseen. Testamentti julistetaan tuomiossa pätemättömäksi vain siltä osin kun se koskee moittijaa saamasta osuuttaan jäämistöstä. Mikäli muut perilliset eivät ole yhtyneet moitekanteeseen, testamentti tulee heihin nähden lainvoimaiseksi. Kannattaa tarkasti puntaroida, onko testamentin moittiminen aiheellista. Käräjöinti ei ole tarpeellista, jos esimerkiksi halutaan päästä kiinni vain lakiosaan. Lakiosavaatimuksen teko on paljon kevyempi menettely kuin se, että lähdetään moittimaan koko testamenttia.

Facebook
Twitter
LinkedIn

Tutustu Myös

Perintövero

Perintövero

Perintövero ja lahjaverolain mukaisesti se, joka perintönä, testamentilla tai lahjana saa omaisuutta, on velvollinen suorittamaan siitä valtiolle veroa. Perintöveroa ei tarvitse kuitenkaan suorittaa valtionperinnöstä, eikä

Lue Lisää »
Perintäoikeuden Menettaminen

Perintäoikeuden Menettäminen

Perintäoikeuden Menettäminen on juridisesti mahdollista. Perillinen tai testamentinsaaja voi poikkeuksellisesti menettää oikeutensa perintöön tai testamenttiin. Perillisellä tai testamentinsaajalla ei ole oikeutta perintöön tai testamenttiin, jos

Lue Lisää »
Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat

Oikeusapu

Oikeusapu tarkoittaa sitä, että henkilö voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat. Oikeusavusta säädetään

Lue Lisää »
Scroll to Top