Avioeron Hakeminen

Avioeron Hakeminen

Avioeron hakeminen tapahtuu avioerohakemuksen muodossa. Avioliitto voidaan tuomita päättymään tuomioistuimen päätöksellä. Avioerohakemus tehdään kirjallisesti jommankumman puolison kotipaikan käräjäoikeudelle. Hakemuksen voivat tehdä puolisot yhdessä tai erikseen. Jos avioerohakemuksen tekee toinen puolisoista yksin, käräjäoikeus antaa hakemuksen tiedoksi toiselle puolisolle ja varaa tällä tilaisuuden lausua kirjallisesti hakemuksen johdosta. 

Avioerohakemusta ei tarvitse perustella, vaan riittää, että puoliso vaatii eroa. Käräjäoikeus ei tutki avioerohakemuksen syitä tai taustoja. Tuomioistuimella ei ole avioeroasiassa harkintavaltaa, vaan avioero myönnetään aina, kun sitä on haettu. Suomessa avioeroa ei voi estää, vaan kumpi tahansa puolisoista saa eron halutessaan, vaikka toinen puoliso ei eroon haluaisi suostua.

Avioeron voi saada:

  1. kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen tai
  2. sen jälkeen, kun puolisot ovat asuneet keskeytyksettä erillään viimeiset kaksi vuotta

Harkinta-aika

Suomessa suurin osa avioeroista myönnetään kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen. Harkinta-ajan tarkoituksena on tarjota puolisoille mahdollisuus sovitella perheasioita ja varmistua eropäätöksestä. Lisäksi se tarjoaa aikaa sopeutua eroon ja hoitaa eroon liittyviä käytännön asioita.

Harkinta-aikana puolisot voivat asua joko yhdessä tai erikseen. Tällä ei ole merkitystä avioeron saamisen kannalta.

Harkinta-aika alkaa siitä, kun puolisoiden yhteinen avioerohakemus on toimitettu käräjäoikeudelle tai kun puolison yksin tekemä hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle. Käräjäoikeus ilmoittaa molemmille puolisoille harkinta-ajan alkamisesta, antaa toimintaohjeet lopullisen avioerohakemuksen tekemistä varten ja tiedottaa puolisoiden käytettävänä olevasta perheasioiden sovittelusta.

Kun harkinta-aika on kulunut umpeen, puolisot voivat tehdä yhdessä tai erikseen lopullisen avioerohakemuksen. Käräjäoikeus tuomitsee puolisot tämän lopullisen avioerohakemuksen perusteella avioeroon. Lopullinen hakemus on tehtävä samalle käräjäoikeudelle, jolle ensimmäinen hakemus on tehty. Merkitystä ei ole sillä, kumpi puolisoista tekee hakemuksen. Puoliso voi tehdä lopullisen avioerohakemuksen, vaikka hän ei olisi tehnyt ensimmäistä hakemusta. Lopullinen avioerohakemus on kuitenkin tehtävä ennen kuin yksi vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta.

Jos puolisot eivät harkinta-ajan jälkeen tee lopullista avioerohakemusta, asiaa raukeaa ja avioliitto pysyy voimassa. Mikäli puolisot tämän jälkeen haluavat hakea eroa uudestaan, heidän on aloitettava eroprosessi alusta.

Avioero Ilman harkinta-aikaa

Puolisot voidaan tuomita avioeroon ilman harkinta-aikaa, jos he ovat keskeytyksettä asuneet erillään viimeiset kaksi vuotta. Tällaisessa tilanteessa puolisoiden on liitettävä avioerohakemukseensa mukaan selvitys erillään asumista. Tällainen selvitys voi esimerkiksi olla väestörekisteriote.

Rekisteröidyn parisuhteen purkamisessa noudatetaan avioeroa koskevia säännöksiä.

Avioeron Hakeminen: Liitännäisvaatimukset

Avioeron hakemisen yhteydessä puolisot voivat esittää käräjäoikeudelle myös muita avioeroon liittyviä vaatimuksia. Tällaisia muita vaatimuksia ovat lapsen huoltoa, asumista tai tapaamisoikeutta koskevat vaatimukset, lapsen tai puolison elatusapua koskevat vaatimukset tai yhteiselämän lopettamista koskevat vaatimukset. Lisäksi avioeron hakemisen yhteydessä puolisot voivat vaatia pesänjakajan määräämistä osituksen toimittamiseen.

Yhteiselämän lopettamisella tarkoitetaan vaatimusta saada jäädä asumaan perheen yhteiseen kotiin ja velvoittaa toinen puoliso muuttamaan kodista pois. Vaatimus yhteiselämän lopettamisesta voi olla tarpeen esimerkiksi perheväkivaltatilanteissa.

Avioeroa hakevilla on mahdollisuus käyttää vapaaehtoista perheasioiden sovittelua. Perheasioiden sovittelu on perheiden ristiriitatilanteita vasta vasten perustettu sosiaalipalvelu. Perheasioiden sovittelussa sovittelija auttaa ja tukee puolisoita erimielisyyksien ratkaisemisessa ja sovinnollisten ratkaisujen löytämisessä. Sovittelu on luottamuksellista eikä sovittelija saa kertoa keskusteluissa kuulemiaan tietoja eteenpäin. Perheasioiden sovittelua järjestävät kuntien sosiaalitoimet ja sovittelutoimintaan luvan saaneet yhteisöt. Sovittelu on maksutonta. 

Facebook
Twitter
LinkedIn

Tutustu Myös

Vainoaminen & Lähestymiskielto

Vainoaminen

Vainoaminen on ollut Suomessa rikos vuodesta 2014 lähtien. Vainoaminen liittyy Suomessa tyypillisesti lähisuhdeväkivaltaan ja parisuhteen päättymiseen, kuten esimerkiksi avioeroon. Vainoamiseen syyllistyy se, joka toistuvasti uhkaa,

Lue Lisää »
Isyyden vahvistaminen

Isyyden Vahvistaminen

Isyyden vahvistaminen on säädetty isyyslaissa. Isyyden vahvistaa Digi- ja väestötietovirasto (entinen maistraatti) tai tuomioistuin. Isyys vahvistamisen jälkeen isyys merkitään väestötietojärjestelmään. Lapsen isyys voi määräytyä Suomessa

Lue Lisää »
Scroll to Top