Lapsen Tapaamisoikeus

Lapsen Tapaamisoikeus

Lapsen tapaamisoikeus on säädetty laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on uudistunut ja muutokset astuivat voimaan 1.12.2019.

Uudistuneen lain mukaan lapsen tapaamisoikeus -säädösten tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Kyseessä on nimenomaan lapsen oikeus, ei vanhemman.

Tapaamisoikeuteen kuuluu, että lapsi saa ajoittain olla tämän vanhemman luona tai tavata tätä muualla taikka pitää tähän yhteyttä muulla tavoin. Tällaista muuta yhteydenpitoa voivat olla esimerkiksi puhelut tai videopuhelut.

Lain tarkoituksena on, että lapsen kanssa asuvan vanhemman on sallittava lapsen ja toisen vanhemman väliset tapaamiset sekä ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin tapaamisten toteuttamiseksi siten kuin tapaamisoikeutta koskevassa sopimuksessa tai päätöksessä on määrätty. Jos lapsen kanssa asuva vanhempi laiminlyö velvollisuutensa, toinen vanhempi voi hakea sopimuksen täytäntöönpanoa.

Uudistuneen lain mukaan lapsen kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Tämä koskee molempia vanhempia. Esimerkkinä tällaisesta haitasta on toista vanhempaa koskevat kielteisten tietojen tai mielikuvien välittäminen lapselle.

Sopimus

Vanhemmat voivat keskenään sopia lapsen tapaamisesta. Lisäksi vanhemmat voivat vahvistaa sopimuksen sosiaalitoimella. Sosiaalitoimen vahvistus tekee sopimuksesta täytäntöönpanokelpoisen. Sopimuksen vahvistamisella vanhempi pystyy turvaamaan tapaamisen toteutumisen, jos lapsen kanssa asuva vanhempi ei jostain syystä haluaisikaan noudattaa sopimusta.

Tapaamisoikeussopimuksesta tulee käydä ilmi tapaamisen ja luonapidon tarkemman ehdot. Tapaamisista olisi hyvä sopia mahdollisimman yksityiskohtaisesti kellonaikoja myöten. Yksityiskohtainen sopiminen helpottaa sopimuksen täytäntöönpanoa, jos tapaamisista tulee myöhemmin erimielisyyttä.

Sopimuksessa kannattaa sopia myös tarkasti juhlapyhistä ja lomista. Tässä yhteydessä voidaan myös sopia siitä, miten vastuu tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvista kuljetuksista tai matkakuluista jakautuu osapuolten kesken.

Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan tapaamisoikeudesta, tuomioistuin määrää tapaamisoikeudesta ja sen ehdoista. Tuomioistuimessa lapsen tapaamisoikeutta koskeva asia ratkaistaan lapsen edun mukaisesti. Jos on aihetta epäillä, että lapsen kanssa asuva vanhempi ei tulisi noudattamaan tuomioistuimen päätöstä tapaamisoikeudesta, tuomioistuin voi velvoittaa vanhemman sakon uhalla sallimaan tapaamiset.

Lapsen tapaamisoikeus tavata muuta henkilöä kuin vanhempaansa

Lisäksi uudistuneessa laissa säädetään lapsen oikeudesta tavata muuta henkilöä kuin vanhempaansa.

Lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Tapaamisoikeus vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä. Tätä tapaamisoikeuden tarvetta tulee aina arvioida ennen kaikkea lapsen näkökulmasta.

Tapaamisoikeus muuhun henkilöön edellyttää, että kyse on tosiasiallisesti vanhemmuussuhteeseen verrattavasta suhteesta. Tapaamisoikeuden syntyminen edellyttää pitkäaikaista ja läheistä kanssakäymistä, tyypillisesti asumista samassa taloudessa lapsen kanssa ja päivittäistä osallistumista lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Pelkkä sukulaisuussuhde tai lapsen päivittäinen hakeminen päiväkodista tai koulusta ei riitä tapaamisoikeuden perusteeksi.

Tapaamisoikeus voi tulla kyseeseen esimerkiksi samassa taloudessa asuneeseen isovanhempaan tai sijaisvanhempaan taikka vanhemman avio- tai avopuolisoon, joka sittemmin on eronnut lapsen vanhemmasta.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Tutustu Myös

Yksipuolinen tuomio & takaisinsaanti

Yksipuolinen Tuomio & Takaisinsaanti

Yksipuolinen tuomio voidaan antaa dispositiivisissa riita-asioissa. Se voidaan antaa, jos vastaaja ei ole antanut pyydettyä vastausta määräajassa. Yksipuolinen tuomio voidaan antaa myös jos, vastaaja ei

Lue Lisää »
Vainoaminen & Lähestymiskielto

Vainoaminen

Vainoaminen on ollut Suomessa rikos vuodesta 2014 lähtien. Vainoaminen liittyy Suomessa tyypillisesti lähisuhdeväkivaltaan ja parisuhteen päättymiseen, kuten esimerkiksi avioeroon. Vainoamiseen syyllistyy se, joka toistuvasti uhkaa,

Lue Lisää »
Scroll to Top