Jos kuolinpesän osakkaat tai eroamassa olevat puolisot eivät pääse sopimukseen omaisuuden jaosta, käräjäoikeus määrää hakemuksesta pesänjakajan tekemään jaon.
Pesänjakajan on oltava luonnollinen henkilö ja tehtävään sopiva. Pesänjakajan sopivuudesta tehtävään ei ole olemassa tarkkoja säännöksiä, vaan sitä on arvioitu tarkemmin oikeuskäytännössä. Useimmiten pesänjakaja on koulutukseltaan lakimies, sillä pesänjakaja joutuu tehtävässään ratkaisemaan vaikeita oikeudellisia kysymyksiä ja hänen on oltava perehtynyt perhe- ja jäämistöoikeuteen.
Pesänjakajan on oltava puolueeton kaikkiin osapuoliin nähden. Pesänjakajan on kyettävä tasapuolisesti valvomaan pesän osakkaiden sekä puolisoiden etua ja oikeutta. Pesänjakaja voi olla esteellinen esimerkiksi, jos hänellä erityinen suhde johonkin asianosaiseen tai jos hänelle olisi odotettavissa jaosta hyötyä tai vahinkoa. Jos kuolinpesän osakkaat tai puolisot ovat yksimielisiä haluamastaan pesänjakajasta, esteellinenkin henkilö voidaan määrätä pesänjakajaksi.
Pesänjakajan esteellisyyttä arvioidaan määräämishetken mukaan. Jos pesänjakajan esteellisyys tulee esille pesänjakajan määräämisen jälkeen, tämä voi olla peruste pesänjakajan tehtävästä vapauttamiselle. Jälkikäteisessä esteellisyystilanteessa pesänjakajan on tutkittava väite esteellisyydestä. Mikäli pesänjakaja toteaa olevansa esteellinen, hänen on pyydettävä oikeudelta tehtävästä vapauttamista. Jos pesänjakaja arvioi olevansa esteetön, jakoa voidaan jatkaa. Pesänjakajan päätökseen tyytymätön osakas tai puoliso voi vaatia erillisessä oikeudenkäynnissä jakajan vapauttamista tehtävästään.
Pesänjakajaksi määrätään yleensä hakijan esittämä henkilö. Hakemuksen yhteydessä on esitettävä pesänjakajaksi ehdotetun kirjallinen suostumus. Ketään ei voida määrätä pesänjakajaksi ilman hänen suostumustaan. Tämän vuoksi hakijan on hyvä selvittää pesänjakajan suostumus jo etukäteen.
Pesänjakaja voi aloittaa toimintansa, kun tuomioistuimen määräys pesänjakajasta on tullut lainvoimaiseksi. Lainvoimaisuus tarkoittaa sitä, että päätöksestä ei voi valittaa. Pesänjakajan toimivalta päättyy, kun omaisuuden jako on lainvoimainen.
Kuolinpesään voidaan määrätä useampi pesänjakaja, jos se on pesän laatuun ja laajuuteen nähden tarpeen. Pesänjakajan on oikeus saada kohtuullinen palkkio ja korvaus kuluistaan.
Pesänjakajan tehtävänä on saada osapuolet sopimaan omaisuuden jaosta. Jos kuolinpesän osakkaat tai puolisot eivät pääse sopimukseen, pesänjakaja ratkaisee omaisuuden jakamisen. Pesänjakajan suorittamaa jakoa ja ositusta voi moittia käräjäoikeudessa.
Hakemus pesänjakajasta
Kun on kyse kuolinpesän omaisuuden jakamisesta, hakemus on tehtävä vainajan kotikunnan käräjäoikeuteen. Hakemukseen on liitettävä mukaan perukirja.
Jos on kyse avioeron omaisuuden jaosta, hakemus on tehtävä jommankumman puolison kotipaikan käräjäoikeudelle.
Pesänjakajan määräystä voi hakea kuka tahansa kuolinpesän osakkaista tai kumpi tahansa puolisoista. Hakemus on tehtävä kirjallisesti eikä sitä tarvitse perustella.
Ennen pesänjakajan määräämistä oikeuden on varattava osakkaille tai toiselle puolisolle tilaisuus tulla kuulluksi. Kuulemisen tarkoituksena on saada selville osallisen mielipide jakajaksi ehdotetun sopivuudesta tehtävään.
Kuolinpesän jako
Kuolinpesän omaisuuden jaossa pesänjakaja huolehtii pesän omaisuusluettelon laatimisesta ja arvostaa jaettavan omaisuuden. Pesänjakaja toteaa, ketkä ovat pesän osakkaita ja kenellä on lain mukaan oikeus perintöön.
Pesänjakaja kutsuu kuolinpesän osakkaat perinnönjaon alkukokoukseen. Pesänjakaja määrää perinnönjaon ajan ja paikan, sekä ilmoittaa niistä kuolinpesän osakkaille. Pesänjakaja määrittää osakkaille tulevat jako-osuudet ja laatii perinnönjaosta jakokirjan.
Aviopuolisoiden omaisuuden ositus
Pesänjakaja määrää osituksen ajan ja paikan sekä kutsuu osapuolet ositustilaisuuteen.
Pesänjakaja luetteloi ositettavan omaisuuden ja toteaa puolisoiden väliset omistussuhteet. Pesänjakaja myös arvostaa jaettavan omaisuuden. Pesänjakaja laskee osituslaskelman ja tasingon. Jos tasingon maksaja ei kohtuullisessa ajassa ilmoita, mitä omaisuutta hän haluaa suorittaa tasinkona, pesänjakaja päättää tasinkona maksettavasta omaisuudesta. Pesänjakaja laatii osituksesta osituskirjan.
