Perintöriita

Perintöriita Saattaa Rikkoa Sukulaisten Välit

Perintöriita on Suomessa yleinen ja se saattaaa pahimmillaan rikkoa sukulaisten välit kokonaan. Kun omainen kuolee, tämän eläessä mahdollisesti haudatut tunteet saattavat nousta pintaan ja niistä syntyy riitaa. Sukulaisten väliset vanhat kaunat saattavat herätä henkiin ja sukulaisten välit voivat tulehtua niin pahasti, ettei perinnönjakoa pystytä tekemään sovinnossa. Riskinä on, että perintöriidasta tulee pitkä ja raskas prosessi, joka tulee kaikille osapuolille kalliiksi. Perintöriidoissa saatavat usein olla mukana myös perillisten läheiset, esimerkiksi puolisot.

Perintöriidassa riidan kohteena voi olla perittävän koko omaisuus tai osa siitä. Perintöriita tulee helposti myös omaisuudesta, jolla ei ole rahallista arvoa tai on hyvin pieni arvo. Esimerkiksi riitaa voi tulla yksittäisistä esineistä, joilla on tunnearvoa, kuten käsitöistä tai muistoesineistä.

Perintöriita voi syntyä siitä, miten omaisuus tulisi jakaa, onko perittävä suosinut jotakuta perillistä eläessään ja mitä omaisuutta perittävä on kullekin perilliselle halunnut antaa. Mahdolliset perittävän eläessä antamat lahjat tai ennakkoperinnöt voivat aiheuttaa perillisten kesken eripuraa. Perillinen voi tuntea itsensä kaltoin kohdelluksi ja silloin myös vanhat kiistat tai koetut vääryydet nousevat pintaan. Sisarusten kesken voi esiintyä myös sisaruskateutta.

Mikäli perilliset eivät pysty sovussa jakamaan omaisuutta, käräjäoikeus voi määrätä hakemuksesta pesänjakajan tekemään jaon. Pesänjakajan on useimmiten lakimies. Pesänjakajan tehtävänä on saada osapuolet sopimiaan omaisuuden jaosta. Jos perilliset eivät pääse asiassa sovintoon, pesänjakaja päättää viime kädessä omaisuuden jaosta. Pesänjakajan tekemää jakoa on mahdollista moittia käräjäoikeudessa.

Testamentti

Yksi tapa yrittää välttää perintöriitoja, on laatia testamentti. Testamenttikaan ei välttämättä poista riitelyä kokonaan, mutta se voi auttaa vähentämään sitä. Kun henkilö on selvällä ja juridisesti pätevällä testamentilla ilmaissut tahtonsa ja määrännyt omaisuudestaan, mahdollisuus riitelyyn vähenee. Testamenttia laatiessa on kuitenkin oltava tarkkana, sillä epäselvä tai puutteellinen testamentti voi synnyttää riitelyä.

Testamentilla on tarkat muotovaatimukset. Jos testamentti ei täytä näitä vaatimuksia, se on tehoton. Tämän vuoksi juridisesti pätevän testamentin laatiminen on tärkeää. Testamentin laatimisessa kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen, jotta voi välttää virheet.

Testamenttien epäselvyyden ja puutteiden lisäksi riitoja saatavat aiheuttaa testamentintekijän testamenttikelpoisuus, esimerkiksi vanhuuden tai muistisairauden vuoksi. Testamenteissa riitaa saattaa myös syntyä siitä, onko testamentintekijään pyritty vaikuttamaan, esimerkiksi taivuttelulla tai pakottamisella. Tämän vuoksi olisi tärkeää tehdä testamentti jo nuorempana. Myös erilaisten perhemuotojen, kuten uusperheiden tai avoliiton kohdalla on tärkeää tehdä testamentti.

Perimysjärjestys

Suomessa perimysjärjestys määräytyy perintökaaren mukaan. Perintökaaressa perimysjärjestys on jaettu kolmeen perillisryhmään.

Ensimmäisen perillisryhmän muodostavat perittävän lapset ja lapsenlapset. Näitä perillisiä kutsutaan rintaperillisiksi. Jos perittävällä oli kuolleessaan lapsia, perintö jaetaan lasten kesken tasan. Jos perittävän lapsi on kuollut ennen perittävää, lapsen osuus perinnöstä jaetaan hänen lapsiensa kesken.

Jos avioliitossa olleella perittävällä ei ollut rintaperillisiä, aviopuoliso perii hänen koko omaisuutensa. Sama koskee rekisteröityä parisuhdetta. Avopuolisot eivät kuitenkaan peri.

Toisen perillisryhmän muodostavat perittävän vanhemmat. Mikäli perittävällä ei ollut lapsia eikä hän ollut avioliitossa, hänen vanhempansa perivät. Omaisuus jaetaan tasan vanhempien kesken. Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, perittävän sisarukset perivät vanhemman osuuden.

Kolmannen perillisryhmän muodostavat perittävän isovanhemmat. Mikäli perittävältä ei jäänyt ensimmäisen tai toisen perillisryhmän perillisiä eikä aviopuolisoa, perittävän isovanhemmat perivät hänet. Kuolleen isovanhemman osuus menee hänen lapsilleen. Perimysjärjestys katkeaa kuitenkin perittävän serkkuihin. Suomen perimysjärjestyksessä serkut eivät peri.

Mikäli perittävältä ei jäänyt minkään perillisryhmän perillisiä eikä perittävä ole tehnyt testamenttia, perintö menee valtiolle.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Tutustu Myös

Perintövero

Perintövero

Perintövero ja lahjaverolain mukaisesti se, joka perintönä, testamentilla tai lahjana saa omaisuutta, on velvollinen suorittamaan siitä valtiolle veroa. Perintöveroa ei tarvitse kuitenkaan suorittaa valtionperinnöstä, eikä

Lue Lisää »
Perintäoikeuden Menettaminen

Perintäoikeuden Menettäminen

Perintäoikeuden Menettäminen on juridisesti mahdollista. Perillinen tai testamentinsaaja voi poikkeuksellisesti menettää oikeutensa perintöön tai testamenttiin. Perillisellä tai testamentinsaajalla ei ole oikeutta perintöön tai testamenttiin, jos

Lue Lisää »
Yksipuolinen tuomio & takaisinsaanti

Yksipuolinen Tuomio & Takaisinsaanti

Yksipuolinen tuomio voidaan antaa dispositiivisissa riita-asioissa. Se voidaan antaa, jos vastaaja ei ole antanut pyydettyä vastausta määräajassa. Yksipuolinen tuomio voidaan antaa myös jos, vastaaja ei

Lue Lisää »
Scroll to Top