Isyyden vahvistaminen on säädetty isyyslaissa. Isyyden vahvistaa Digi- ja väestötietovirasto (entinen maistraatti) tai tuomioistuin. Isyys vahvistamisen jälkeen isyys merkitään väestötietojärjestelmään.
Lapsen isyys voi määräytyä Suomessa kahdella tapaa. Ensinnäkin isyys voi määräytyä isyysolettaman mukaan. Tämä koskee tilanteita, joissa lapsi syntyy avioliitossa olevalle äidille. Isyysolettama tarkoittaa sitä, että jos lapsi syntyy avioliitossa olevalle äidille, aviomies katsotaan lapsen isäksi. Isyyttä ei tällöin sen tarkemmin tutkita, eikä merkitystä ole sillä, onko äidin aviomies lapsen biologinen isä.
Toinen isyyden määräytymistapa on isyyden tunnustaminen ja vahvistaminen. Jos äiti ei ole lapsen syntymähetkellä avioliitossa, lapsi kirjataan isättömäksi, ellei isyyttä selvitetä ja vahvisteta erikseen.
Isyyden tunnustamisen tarkoituksena on lapsen ja hänen isänsä sukulaisuussuhteen vahvistaminen. Isyys voidaan tunnustaa ennen lapsen syntymää tai sen jälkeen.
Isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää
Lapsen isyys voidaan tunnustaa selkeissä tapauksissa jo ennen lapsen syntymää. Isyyden tunnustaminen etukäteen tapahtuu joko neuvolassa tai lastenvalvojalla. Miehen on tällöin ilmoitettava isyydestään henkilökohtaisesti ja tulevan äidin ollessa läsnä. Ennen tunnustamisen vastaanottamista osapuolille on selvitettävä tunnustamisen merkitys ja oikeusvaikutukset.
Mies voi peruuttaa ennen lapsen syntymää antamansa isyyden tunnustuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti lastenvalvojalle viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä.
Isyyden selvittäminen lapsen syntymän jälkeen
Jos isyyttä ei ole ennen lapsen syntymää tunnustettu, lastenvalvoja lähettää äidille kutsun tapaamiseen isyyden selvittämiseksi. Lastenvalvoja saa tiedon kaikista avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista ja on yhteydessä äiteihin isyyksien selvittämiseksi.
Lastenvalvoja neuvottelee äidin, 15 vuotta täyttäneen lapsen ja, jos mahdollista, sen miehen kanssa, joka saattaa olla lapsen isä. Neuvottelussa pyritään saamaan kaikki ne tiedot, joiden avulla isyys voidaan selvittää. Neuvottelun aluksi lastenvalvojan tulee selostaa isyyden selvittämiseen liittyvät toimenpiteet sekä isyyden vahvistamisen merkitys ja sen oikeusvaikutukset.
Tietoja antaessaan äidillä ja miehellä on velvollisuus pysyä totuudessa. Sama velvollisuus koskee myös tunnustamislausuman antamista, tunnustamisen hyväksymistä ja tunnustamisen johdosta toimitettua kuulemista.
Jos isyys on epäselvä, isyydestä on mahdollista varmistua DNA- tutkimuksilla, jotka tehdään lastenvalvojan tapaamisella.
Isyyden vahvistaminen Digi- ja väestötietovirastossa
Isyyden tunnustamisen tai mahdollisen isyyden selvittämisen jälkeen isyys vahvistetaan. Isyys vahvistetaan Digi- ja väestötietovirastossa, jos:
1) mies on tunnustanut isyyden eikä ole aihetta epäillä, ettei mies ole lapsen isä
2) kuolleen miehen oikeudenomistajat ovat antaneet suostumuksensa siihen, että isyys vahvistetaan Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä, ja DNA-tutkimuksen perusteella voidaan pitää selvitettynä, että mies on lapsen isä.
Isyyden vahvistaminen tuomioistuimessa
Jos isyyden selvittäminen tai tunnustaminen ei muutoin onnistu, isyys voidaan selvittää ja ratkaista viime kädessä tuomioistuimessa.
Lapsi, jonka osalta isyyttä ei ole äidin avioliiton perusteella todettu eikä Digi- ja väestötietoviraston tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistettu, voi vaatia isyyden vahvistamista nostamalla kanteen isäksi otaksumaansa miestä vastaan. Jos mies on kuollut, kanne nostetaan miehen oikeudenomistajia vastaan. Lapsen kanneoikeus ei ole sidottu määräaikaan.
Miehellä, joka katsoo olevansa lapsen isä, on oikeus nostaa isyyden vahvistamista koskeva kanne lasta vastaan:
1) jos lastenvalvoja on keskeyttänyt isyyden selvittämisen, koska lapsesta tai lapsen äidistä ei ole saatu näytettä, josta oikeusgeneettinen isyystutkimus olisi voitu tehdä tai
2) jollei Digi- ja väestötietovirasto ole vahvistanut isyyttä ja siihen on muu syy kuin se, ettei tunnustamista ole hyväksytty
Miehen kanneaika on 1 vuosi siitä, kun hän on saanut tiedoksi lastenvalvojan tai Digi- ja väestötietoviraston päätöksen. Kannetta isyyden vahvistamiseksi ei kuitenkaan voida ajaa, jos lapsi on täyttänyt 15 vuotta ja vastustaa isyyden vahvistamista. Kannetta ei voida saattaa vireille eikä asian käsittelyä jatkaa myöskään, jos lapsi on kuollut.
