Vainoaminen

Vainoaminen & Lähestymiskielto

Vainoaminen on ollut Suomessa rikos vuodesta 2014 lähtien. Vainoaminen liittyy Suomessa tyypillisesti lähisuhdeväkivaltaan ja parisuhteen päättymiseen, kuten esimerkiksi avioeroon.

Vainoamiseen syyllistyy se, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta.

Vainoamista on toisen toistuva uhkailu, seuraaminen, tarkkailu tai yhteydenotto. Myös muu näihin rinnastettava vainoaminen täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Seuraamista voi olla esimerkiksi henkilön perässä kulkeminen tai perässä ajaminen. Tarkkaileminen voi puolestaan olla astinvaraista tai tapahtua teknisellä apuvälineellä, esimerkiksi kameralla.

Yhteydenottamista ovat toimet, joilla tekijä pyrkii yhteyteen kohteen kanssa. Yhteydenottamista ovat esimerkiksi kohteen kanssa puheille pyrkiminen, puhelut ja viestit. Myös huomionosoitukset kuten lahjat tai kukat voivat olla yhteydenottamista. Yhteydenottamiseen luetaan myös välikäden kautta tapahtuva yhteydenotto. Yhteydenotto ei edellytä, että kohde vastaisi yhteydenottoihin. Esimerkiksi vastaamattomat soittopyynnöt tai keskustelupalstojen viestit ovat myös yhteydenottamista.

Mitä on Vainoaminen?

Yksittäinen teko ei vielä riitä vainoamisen tunnusmerkistön täyttymiseen, vaan se edellyttää, että toiminta on toistuvaa. Vainoamisessa on kyse pidempiaikaisesta toiminnasta ja tekoja on oltava useampia. Toki yksittäinen teko voi täyttää jonkun muun rikoksen tunnusmerkistön, kuten laittoman uhkauksen. Rikoksena vainoaminen muodostuu useammasta osateosta. Vainoamisen arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. tekojen määrän, niiden luonteeseen, tekotiheyteen ja muihin olosuhteisiin.

Laki edellyttää, että vainoamisen on oltava oikeudetonta. Esimerkiksi poliisin tai perintätoimiston lukuisat yhteydenotot eivät ole tämän perusteella vainoamista. Säännös edellyttää lisäksi myös, että vainoaminen on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Tämä tarkoittaa sitä, että tekijän toiminta on luonteeltaan sellaista, että se tyypillisesti saa kohteessa aikaan pelkoa tai ahdistusta. Säännös ei edellytä, että kohde tosiasiallisesti tuntee pelkoa tai ahdistusta.

Vainoaminen voi toteuttaa myös muidenkin rikosten tunnusmerkistöjä. Kyse voi olla esimerkiksi laittomasta uhkauksesta, kotirauhan rikkomisesta tai salakatselusta. Rikoslain vainoamissäännös sisältää tämän vuoksi toissijaisuuslausekkeen. Vainoamisesta rangaistaan vain, jollei teosta muualla lainsäädännössä säädetä ankarampaa rangaistusta. Tämä tarkoittaa sitä, että vainoaminen ei syrjäytä toisen rikoksen soveltamista, jos siitä on säädetty ankarampi rangaistus.

Vainoamisen merkistön täyttyminen edellyttää teon tahallisuutta. Vainoaminen on virallisen syytteen alainen rikos ja siitä voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Vainoamisen kohteella on mahdollisuus hakea lähestymiskieltoa.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Tutustu Myös

Yksipuolinen tuomio & takaisinsaanti

Yksipuolinen Tuomio & Takaisinsaanti

Yksipuolinen tuomio voidaan antaa dispositiivisissa riita-asioissa. Se voidaan antaa, jos vastaaja ei ole antanut pyydettyä vastausta määräajassa. Yksipuolinen tuomio voidaan antaa myös jos, vastaaja ei

Lue Lisää »
Isyyden vahvistaminen

Isyyden Vahvistaminen

Isyyden vahvistaminen on säädetty isyyslaissa. Isyyden vahvistaa Digi- ja väestötietovirasto (entinen maistraatti) tai tuomioistuin. Isyys vahvistamisen jälkeen isyys merkitään väestötietojärjestelmään. Lapsen isyys voi määräytyä Suomessa

Lue Lisää »
Scroll to Top