Avoliiton päättyessä lähtökohtana on, että kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa. Tosiasiassa avopuolisoiden varat ja omaisuus eivät välttämättä ole täysin erillisiä, vaan kuten avioliitossa, puolisoilla voi olla yhteistä omaisuutta. Samoin avoliitossa voi olla myös tilanteita, joissa toinen avopuoliso on kerryttänyt talouden yhteisiä varoja omalla työpanoksellaan, esimerkiksi remontoimalla toisen omistamaa asuntoa tai hoitamalla lapsia kotona toisen työskennellessä. Tällaisissa erotilanteissa omaisuuden jakaminen sen mukaan mitä kumpikin omistaa, voi johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen.
Tätä epäkohtaa varten on säädetty laki avopuolisoiden yhteystalouden purkamisesta. Laissa säädetään mahdollisuudesta määrätä pesänjakaja suorittamaan omaisuuden erottelu sekä avopuolisoiden oikeudesta hyvitykseen yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Huomionarvoista on, että lakia ei sovelleta kaikkiin avoliittoihin. Lakia sovelletaan vain, jos avopuolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai heillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Lakia ei ole mahdollista soveltaa henkilöön, joka on avioliitossa.
Lain mukaan avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen. Oikeutta hyvitykseen ei kuitenkaan ole, jos perusteeton etu on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen.
Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi katsotaan:
- työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi
- varojen käyttö yhteiseen talouteen
- varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen
- muu näihin verrattava toiminta
Esimerkiksi kotona pitkään työskennellyt tai toisen asunnon remontoinut avopuoliso voi olla oikeutettu hyvitykseen. Hyvitystä vaativan on näytettävä toteen hänen panostuksensa yhteistalouden hyväksi ja toiselle puolisolle aiheutuva perusteeton etu.
Avopuolisot voivat sopia hyvityksestä tai tehdä vaatimuksen omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Jollei pesänjakajan määräämistä ole haettu, hyvitystä voidaan vaatia kanteella käräjäoikeudessa.
Hyvitystä on vaadittava omaisuuden erottelussa tai kanteella kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta. Jos vaatimusta ei esitetä tässä ajassa, oikeus hyvitykseen raukeaa. Jos omaisuuden erottelua ei ole toimitettu, oikeus hyvitykseen raukeaa kuitenkin, jollei sitä koskevaa kannetta ole nostettu tai pesänjakajan määräämistä ole haettu kolmen vuoden kuluessa avopuolison kuolemasta tai siitä, kun avopuolisot muuttivat pysyvästi erilleen.
Avopuolisot voivat poiketa lain säännöksistä sopimuksella. Avopuolisoilla on oikeus erossa sopia raha-asioistaan ja omaisuudestaan, miten he haluavat.
