Perintäoikeuden Menettäminen on juridisesti mahdollista. Perillinen tai testamentinsaaja voi poikkeuksellisesti menettää oikeutensa perintöön tai testamenttiin. Perillisellä tai testamentinsaajalla ei ole oikeutta perintöön tai testamenttiin, jos tämä aiheuttaa perittävän kuoleman tahallisella rikollisella teolla. Myöskin siinä tapauksessa, että tällainen rikos kohdistetaan toiseen perilliseen tai testamentin saajaan, rikoksentekijä ei saa kuitenkaan parempaa oikeutta perintöön tai testamenttiin. Huolimattomuudella, varomattomuudella tai laiminlyönnillä aiheutettu kuolema ei kuitenkaan johda perinnön menettämiseen vaan teolta edellytetään tahallisuutta.
Kuoleman aiheuttamisen lisäksi oikeus perintöön tai testamenttiin voidaan menettää myös toisella tapaa. Tuomioistuin voi julistaa henkilön myös kokonaan tai osittain menettäneeksi oikeuden perintöön tai testamenttiin, jos henkilö tahallisesti salaa tai hävittää perittävän testamentin. Päätekijän lisäksi yllämainituissa tilanteissa sama pätee myös sellaisen henkilön osalta, joka on osallistunut tekoon.
Perintäoikeuden Menettäminen Rintaperillisenä
Lähtökohtaisesti perittävän rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet rintaperilliselle normaalisti tulevan perintöosan arvosta. Yllämainittujen tilanteiden lisäksi tintaperillinen voidaan tehdä perinnöttömäksi kuitenkin myös sellaisessa tilanteessa, jossa tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. Rintaperillinen voidaan tehdä perinnöttömäksi myös, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää.
Rintaperillisen perinnöttömäksi tekeminen tapahtuu testamentilla. Testamentissa on mainittava perinnöttömäksi tekemisen peruste. Tällaiseen perinnöttömäksi tekemisen määräykseen vetoavan on näytettävä määräyksen peruste toteen. Syvästi loukkaavan tahallisen rikoksen osalta pelkkä testamentissa esitetty väite tällaiseen syyllistymisestä ei riitä sellaisenaan perinnöttömäksi tekemiseksi, vaan arvion tahallisen rikoksen täyttymisestä tekee tuomioistuin. Tältä osin perillistä suojaa siten syyttömyysolettama.
Perinnöttömäksi tekemisen perusteena olevaa syvästi loukkaavavan tahallisen rikoksen teon loukkaavuutta arvioidaan perittävän subjektiivisesta näkökulmasta. Tätä rajoitetaan kuitenkin siten, että mikä tahansa perittävän loukkaavaksi kokema teko ei ole riittävä perinnöttömäksi tekemiseen, vaan tätä punnitaan yhdessä yhteiskunnassa vallitsevan käsityksen kanssa siitä, mitä pidetään yleensä syvästi loukkaavana ja mitä ei.
Jatkuva kunniaton ja epäsiveellinen elämä on tulkinnanvaaraisena käsitteenä erityisen ongelmallinen perinnöttömäksi tekemisen peruste. Sen osalta arviointi kohdistetaan käyttäytymisen kokoaniskuvaan. Hyväksyttäväksi perusteeksi perinnöttömäksi tekemiselle on voitu katsoa muun muassa julkinen ja jatkuva sodomia, lapseen kohdistuva haureus ja objektiivisesti arvioiden todellisiin negatiivisiin seurauksiin johtanut pitkäaikainen juopottelu.
Perinnöttömäksi tehdyltä henkilöltä näin vapautuva perintö voidaan määrä testamentilla muulle henkilölle. Jos vapautuvasta perinnöstä ei määrätä, menee se tällöin perinnön menettäneen sijaantuloperilliselle. Jos perintönsä menettäneellä on lapsia, eikä menetetystä perinnöstä ole testamentilla muuta määrätty, siirtyy perintö tällöin perintönsä menettäneen lapsilleen.
Perinnöttömäksi tekeminen voidaan peruuttaa samalla tavoin kuin se tehdäänkin – testamentilla. Peruuttaminen voi tapahtua siis tekemällä uuden testamentin, hävittämällä aikaisemman testamentin tai muutoin selvästi ilmaisemalla, ettei perinnöttömäksi tekeminen vastaa enää perittävän tahtoa.
Perinnöttömäksi tekeminen voidaan riitauttaa ennen perinnönjakoa tai sen jälkeen. Jos vapaamuotoinen riitautus ei saa aikaan toivottua tulosta, perinnöttömäksi tehty voi nostaa kanteen, jossa kiistetään perinnöttömäksi tekemisen peruste. Kanteessa vastaajaksi haastetaan se, jolle perinnöttömäksi tehdyn perintö tulee. Todistustaakka on sillä, joka vetoaa perinnöttömäksi tekemiseen.
