Perintövero ja lahjaverolain mukaisesti se, joka perintönä, testamentilla tai lahjana saa omaisuutta, on velvollinen suorittamaan siitä valtiolle veroa. Perintöveroa ei tarvitse kuitenkaan suorittaa valtionperinnöstä, eikä testamentilla saadusta elinkautisesta nautintaoikeudesta, eläkkeestä taikka muusta elinkaudeksi tai määrävuosiksi jollekin testamentilla annetusta etuudesta. Valtionperinnöllä tarkoitetaan valtiolle tulevaa perintöä silloin, kun perittävältä ei ole jäänyt perillisiä, eikä perittävän omaisuudesta ole määrätty testamentilla. Perittävä nautintaoikeus voi olla esimerkiksi käyttöoikeus kiinteistöön.
Perinnöstä ja testamentista täytyy suorittaa perintöveroa, jos perinnönjättäjä, perillinen tai testamentinsaaja asui Suomessa perinnönjättäjän kuolinhetkellä. Perintöveroa täytyy suorittaa myös joka tapauksessa peritystä tai testamentilla saadusta Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta sekä sellaisen yhteisön osakkeista tai osuuksista, jonka varoista enemmän kuin 50 prosenttia muodostuu Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta.
Velvollisuus suorittaa perintöveroa alkaa lähtökohtaisesti perinnönjättäjän kuolemasta. Jos omaisuus tulee perilliselle tai testamentinsaajalle vasta määrättyjen ehtojen täyttyessä tai muuten myöhemmin kuin perinnönjättäjän kuollessa, on perintövero suoritettava vasta sitten, kun omaisuus on saatu. Velvollisuus perintöveron suorittamiseen alkaa perinnönjättäjän kuolemasta myös silloin, jos saatuun omaisuuteen liittyy purkavia ehtoja, jolloin tiettyjen ehtojen täyttymättä jääminen johtaa perintöön tai testamenttiin perustuvan saannon purkautumiseen.
Perintöverotus toimitetaan perunkirjoituksen perusteella. Perunkirjoitus tulee toimittaa kolmen kuukauden kuluessa perinnönjättäjän kuolemasta. Perunkirjoituksessa ja perintöveron perusteena käytetään sitä käypää arvoa, joka omaisuudella on yllämainitun verovelvollisuuden alkaessa. Käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa. Tyypillisesti varallisuus arvostetaan tällöin varovaisen käyvän arvon mukaiseen arvoon, jolla pyritään välttymään omaisuuden yliarvostukselta.
Perintövero Alaraja
Perittävän omaisuuden arvon alittaessa 20.000 euroa perintö on verovapaata. Tämän ylittävältä osalta perintöveron määrään vaikuttaa veroluokka. Perilliset ja testamentinsaajat on jaettu kahteen veroluokkaan. Ensimmäisen veroluokan mukaan määräytyvä perintövero on matalampi kuin toisen veroluokan mukaan määräytyvä.
Veroluokkien jaottelu perustuu perinnönjättäjän ja perinnön- tai testamentinsaajan väliseen sukulaisuus- tai läheissuhteeseen. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat perinnönjättäjän aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen, aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen sekä perinnönjättäjän kihlakumppani tai avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa (26/2011) tarkoitettu avopuoliso saamansa perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetun avustuksen määrään asti. Toiseen veroluokkaan puolestaan kuuluvat perinnönjättäjän muut sukulaiset ja vieraat.
Perintöosuudesta voidaan perintöverotusta varten tietyissä tapauksissa tehdä myös puolisovähennys tai alaikäisyysvähennys. Puolisovähennyksen veronalaisesta perintöosuudesta saa tehdä perittävän puoliso ja sellainen avopuoliso, johon sovelletaan puolisoa koskevia säännöksiä. Vuonna 2020 puolisovähennyksen määrä on 90.000 euroa. Alaikäisyysvähennyksen veronalaisesta perintöosuudesta saa tehdä sellainen perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen, jolla perinnönjättäjän kuolinhetkellä lähinnä oli oikeus periä perinnönjättäjä ja joka tuolloin ei ollut täyttänyt 18 vuotta. Keskenään alenevassa polvessa olevina pidetään myös ottolapsisuhteessa olevia. Vuonna 2020 alaikäisyysvähennyksen määrä on 60.000 euroa. Perittävän omaisuuden arvosta voidaan perintöverotusta varten vähentää edellä mainittujen vähennysten lisäksi myös esimerkiksi omaisuuteen kohdistuvan toiselle perilliselle osoitetun nautintaoikeuden arvo.
