Asianajaja Turku ja muutkin kaupungit. Lain asianajajista 1 §:n mukaan: asianajaja on se, joka on maan yleisen asianajajayhdistyksen jäsenenä merkitty asianajajaluetteloon. Lain tarkoittama yleinen asianajajayhdistys on Suomen Asianajajaliitto. Nykymuodossaan, eli julkisoikeudellisena yhteisönä, Suomen Asianajajaliitto on ollut olemassa vuodesta 1959 . Tuolloin astui voimaan laki asianajajista sekä muutoksia oikeudenkäymiskaaren 15 lukuun. Lainsäädännön valmistelusta vastasi hovioikeudenneuvos Harras Kytän johtama komitea. Suomen asianajajaliiton ja suomalaisen asianajajakunnan historia ulottuu kuitenkin vielä kauemmaksi: Turkuun 1919.
Asianajaja Turku – Suomen Asianajajaliitto ry:n alku
Maaliskuussa 1919 paikallinen Turun asianajajayhdistys kutsui koolle asianajajien kokouksen, jonne oli kutsuttu ammattimaisia asianajajia ympäri Suomea. Turun kokouksen tavoitteena oli perustaa Suomen Asianajajaliitto ry koko maan kattavaksi asianajajien yhdistykseksi. Suomen Asianajajaliitto ry perustettiin ja sen säännöt hyväksyttiin Turussa 1919.
Vielä tuolloin Suomen Asianajajaliitto oli nimenomaan rekisteröity yhdistys, koska sen olemassaolo perustui rekisteröintiin eikä suoraan lakiin. Kuten edellä on mainittu, julkisoikeudellisen yhteisön muodon Suomen Asianajajaliitto sai vasta myöhemmin, 1959, eikä se siis enää ole ry. Tämä turkulaistaustainen yhdistys ei ole myöskään ammattiliitto.
Vaikka paljon on säilynyt muuttumattomana, paljon on myös muuttunut sitten Turun asianajajakokouksen 1919. Merkittäviä muutoksia lienevät ainakin lainsäädännön määrän lisääntyminen, asianajajien määrän lisääntyminen sekä asianajajien sääntelyn ja valvonnan lisääntyminen. Lainsäädännön määrää on lisännyt muiden muassa Euroopan Unioni -taustaisen lainsäädännön mukaan tulo Suomen liityttyä Euroopan Unioniin 1995. Lainsäädännön kasvava määrä on yksi hyvä syy käyttää asianajajan palveluita.
Onneksi tähän on hyvät edellytykset, koska asianajajien määrä on kasvanut Turussa ja koko Suomessa. Lain asianajajista astuessa voimaan 1959 Suomen Asianajajaliitossa oli jäseniä 306 . Vuonna 1898 asianajajia oli itsenäistymättömän Suomen alueella vain noin 50 kappaletta. Vuonna 2018 suomalaisten asianajajien määrä on ollut 2.143. Määrä on tuplaantunut vajaassa 30 vuodessa: vuonna 1990 Suomen Asianajajaliitossa oli jäseniä 966. Mainitun ajan kuluessa kannattaa kuitenkin ottaa huomioon myös väestönkasvu. Asianajajien ammattikuntaa voidaan yhä edelleen pitää verraten pienenä moneen muuhun ammattikuntaan verrattuna. Esimerkiksi upseeriliitossa (joka tosin on asianajajaliitosta poiketen ammattijärjestö) on vuonna 2019 noin 6.300 jäsentä . Lisäksi jäsenmäärä ei ole kasvanut enää viimeisinä vuosina (2017-), mikä selittynee eläköitymisillä.
Kuka Voi Olla Asianajaja?
Ajanmittaa on lisääntynyt myös asianajajien sääntely ja valvonta. Asianajajan titteliin oikeutettu ei ole kuka tahansa lakimies tai muu lakiasioita työkseen hoitava: asianajaja on tiukat kelpoisuusehdot täyttävä ammattilainen. Lain asianajajista 3 §:n mukaan: Asianajajaksi voidaan hyväksyä 25 vuotta täyttänyt henkilö, joka:
1) on rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa;
2) on suorittanut Suomessa oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon, taikka on suorittanut oikeustieteen tutkinnon muualla kuin Suomessa ja saanut ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain (1385/2015) mukaisen Opetushallituksen lopullisen päätöksen korkeakoulututkinnon rinnastamisesta Suomessa suoritettavaan oikeustieteen maisterin tutkintoon;
3) on saavuttanut asianajajan toimen harjoittamiseen tarvittavan taidon sekä sellaisen käytännöllisen kokemuksen kuin asianajajayhdistyksen säännöissä määrätään;
4) on suorittanut asianajotoiminnan säännöksiä ja hyvän asianajajatavan vaatimuksia koskevan tutkinnon (asianajajatutkinto); sekä
5) ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu.
Tämä lainkohta asettaa asianajajan kelpoisuuden raamit, mutta ei läheskään tyhjennä sitä kaikkea, mitä asianajajan titteliin oikeutetulta asianajajalta edellytetään. Lain asianajajista 5 §:n mukaan: asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa. Hyvän asianajajatavan sisältö ei ole aina kaikissa tilanteissa yksiselitteinen ja selvä, koska hyvä asianajajatapa ei määrity tyhjentävästi Suomen Asianajajaliiton tapaohjeissa eikä valvontalautakunnan ratkaisuissa. Asianajajan on arvioitava hyvän asianajajatavan sisältöä kaikessa toiminnassaan – taikka ainakin sellaisissa tilanteissa, joissa lainsäädäntö, tapaohjeet tai valvontalautakunnan ratkaisukäytäntö eivät tarjoa yksiselitteistä ohjetta asiasta. Asianajaja ei saa milloinkaan, ei siis edes vapaa-ajallaan, tehdä tekoa, joka on omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa. Tällaisen arvoa-alentavan teon ei tarvitse olla rikollinen teko. Lisäksi on lain sanamuodon perusteella ilmeistä, ettei asianajajan kelpoisuuden menettämisellä tarvitse olla mitään yhteyttä asianajajan työtehtäviin: esimerkiksi konkurssiin joutuminen tai toimintakelpoisuuden rajoittaminen liittynee usein itse asianajajatoiminnasta ulkoisiin seikkoihin.
Jokaisella On Oikeus Asianajajaan
Oikeus käyttää asiamiestä tai avustajaa on perusoikeudenomainen, koska Suomen perustuslain 21 §:n käytännöllinen toteutuminen voi usein edellyttää asiamiehen tai avustajan käyttämistä, vaikkei kyseinen oikeusturvapykälä nimenomaisesti aseta tällaista oikeutta. Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 1 §:ssä säädetään seuraavaa oikeudesta käyttää asiamiestä tai avustajaa tuomioistuimessa:
Asianosainen, jota ei ole määrätty saapumaan henkilökohtaisesti tuomioistuimeen, saa oikeudenkäynnissä käyttää oikeudenkäyntiasiamiestä.
Syyttäjän puhevaltaa ei saa käyttää asiamiehen välityksellä.
Henkilökohtaisesti tuomioistuimeen saapuneella asianosaisella saa olla oikeudenkäyntiavustaja. Hänen itsensä vastattavaksi voidaan osoittaa kysymyksiä, jos tuomioistuin katsoo sen tarpeelliseksi.
Muun hakijan kuin viranomaisen on käytettävä oikeudenkäyntiasiamiestä tai -avustajaa 31 luvussa tarkoitetussa tuomiovirhekantelua tai tuomion purkamista koskevassa asiassa korkeimmassa oikeudessa.
Säännellyn ja valvotun asianajajan lisäksi asiamiehenä tai avustajana saa toimia muukin henkilö, joskaan ei kuka vain. Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:ssä säädetään:
Jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä, oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.
Myös luvan saaneisiin oikeudenkäyntiavustajiin (lupalakimies) ja julkisiin oikeusavustajiin kohdistuu sääntelyä ja valvontaa, mutta se on kevyempää kuin asianajajiin kohdistuva. Oikeusturvan kannalta rikosasioissa voidaan perustellusti nähdä ongelmana, ettei syytetty saa valita puolustajakseen vapaasti ketä vain. Kuitenkin erityisesti oikeusturvan käytännöllisen toteutumisen kannalta on erittäin arvokasta ja tärkeää, että ihmisillä on käytettävissään tarkoin säännelty asianajajakunta.
Turun Asianajajayhdistys – Asianajaja Turku
Turussa toimii edelleen aktiivisesti Turun asianajajayhdistys, joka on Suomen Asianajajaliiton paikallisosasto. Oikeusministeriön päätöksen yleisen asianajajayhdistyksen sääntöjen vahvistamisesta 27 §:n perusteella Suomen asianajajaliittoon kuuluu Turun osasto, jonka alueeseen kuuluvat Ahvenanmaan maakunta sekä Varsinais-Suomen maakunta ja Kanta-Hämeen maakunnasta Forssan kaupunki sekä Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnat.
Turku on rikkaan historian lisäksi vielä nykyäänkin keskeinen alue asianajajille ja asianajajapalveluita hyödyntäville. Turussa sijaitsee Varsinais-Suomen käräjäoikeus (entinen Turun käräjäoikeus), mikä helpottaa oikeudellisten asioiden käytännöllistä hoitamista Turun seudulla, koska kaikkia oikeudenkäyntiasioita ei voi edelleenkään hoitaa etäyhteyksin tai Internetissä. Turussa on myös oikeustieteellinen tiedekunta, joka on toiminut Turussa vuodesta 1960. Asianajaja- ja muu juristikunta Turun seudulla tekee parhaansa, jotta Turun kunniakas historia oikeudenhoidon saralla saisi jatkua myös tulevaisuudessa.
Asianajaja Turku, Kaarina, Paimio? Ota meihin yhteyttä! Asianjaja Turku. Sinua saattaa kiinnostaa myös kirjoituksemme asuntokauppariidoista.
