Riita-asiat – Riitaprosessin eteneminen
Riitaprosessi käräjäoikeudessa
Riita-asiat oikeustieteessä riitaprosessia kutsutaan usein siviiliprosessiksi. Tämä johtuu siitä, että riitaprosessissa osapuolina ovat yksityiset henkilöt. Myös silloin kun kantajana tai vastaajana on yritys, yritystä edustaa prosessissa luonnollinen henkilö eli ihminen. Yritykset eivät käy oikeutta, vaan niitä edustavat ihmiset. Sen sijaan rikosprosessissa vastaajana on luonnollinen henkilö, mutta kantajana on syyttäjä. Syyttäjä edustaa valtiota, joten prosessin osapuolina ovat luonnollinen henkilö ja valtio, ei siis vain luonnolliset henkilöt niin kuin riitaprosessissa.
Riitaprosessin kohteena voi olla useita erilaisia asioita, kuten vahingonkorvaus, asuinhuoneiston vuokraaminen tai sopimuksen tulkintaan liittyvät erimielisyydet. Mikäli A on ostanut B:ltä kaivinkoneen, joka ei vastaa sovittua ja A haluaisi purkaa kaupan, hän voi nostaa B:tä vastaan kanteen. Näin hän käynnistää eli oikeudellisin termein panee vireille riitaprosessin. Riitaprosessin kohteena on tällöin kaupan purku. Riita-asia tulee vireille, kun kantaja on toimittanut käräjäoikeuden kansliaan kirjallisen haastehakemuksen. Haastehakemuksessa kantajan on ilmoitettava oma nimensä ja yhteystietonsa. Myös vastapuolen, osapuolten asiamiesten ja todistajien nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava. Niin ikään haastehakemuksessa on ilmoitettava tuomioistuimen nimi.
Riita-asiat – Haastehakemus
Mikä sitten on haastehakemus? Haastehakemuksessa kantaja esittää vastapuolta eli vastaajaa kohtaan vaatimuksensa ja vaatimuksen perusteet. Edellä mainittua esimerkkiä soveltaen: jos A haluaa purkaa kaupan, hänen on perusteltava vaatimuksensa. Hän voi esimerkiksi vedota siihen, ettei myyty kaivinkone vastannut sovittua. Näin hän on esittänyt väitteen tueksi perusteen.
Käräjäoikeus tutkii saapuneen haastehakemuksen. Tämän jälkeen käräjäoikeus lähettää vastaajalle haasteen. Haasteessa vastaajaa pyydetään vastaamaan kantajan esittämiin väitteisiin ja ilmoittamaan, millä perusteilla hän vastustaa esitettyjä väitteitä ja vaatimuksia. Käytännössä vastauksen laatiminen on hyvä antaa asiamiehen, esimerkiksi asianajajan tehtäväksi, jotta siihen tulee merkittyä asian kannalta olennaiset seikat. Mikäli vastapuoli ei toimita vastausta käräjäoikeuden kansliaan 30 päivän kuluessa, tuomioistuin antaa asiassa yksipuolisen tuomion eli osapuolia ei kutsuta asian käsittelyyn.
Mikäli vastaaja on vastustanut kannetta, seuraavaksi riitaprosessissa siirrytään suulliseen valmisteluistuntoon. Käräjäoikeus kutsuu riidan osapuolet suulliseen valmisteluistuntoon, jossa selvitetään, mitkä seikat ovat riidattomia ja mistä osapuolet ovat erimielisiä. Tavoitteena on, että asiassa saavutettaisiin sovinto eikä prosessia tarvitsisi enää jatkaa. Mikäli osapuolet eivät pysty sopimaan riitaa, valmistelu päättyy ja prosessia jatketaan.
Prosessi jatkuu asian pääkäsittelyssä. Suullista valmisteluistuntoa johtanut tuomari toimii usein myös pääkäsittelyn puheenjohtajana. Tämä on luonnollista sillä suullista valmisteluistuntoa johtanut tuomari on perehtynyt tapaukseen ja hänellä on siitä selkeämpi kuva kuin sellaisella tuomarilla, joka ei ole valmisteluistuntoon osallistunut. Tapauksen laajuuden vuoksi voi olla niin, ettei yksi tuomari riitä asian ratkaisemiseksi, vaan tarvitaan kolme tuomaria.
Riita-asiat – Pääkäsittely
Pääkäsittely alkaa tuomarin katsauksella osapuolten toisilleen esittämistä vaatimuksista ja suullisen valmistelun lopputuloksesta. Tuomarin alustavan kertauksen jälkeen puheenvuoro siirtyy riita-asian osapuolille. Tässä vaiheessa kantaja ja vastaaja saavat tilaisuuden perustella tarkemmin esittämänsä vaatimukset. Osapuolet voivat vapaasti kertoa näkemyksistään ja tarpeen vaatiessa esittää vastapuolelle kysymyksiä. Sen jälkeen, kun molemmat ovat päässeet tarkentamaan kantojaan, seuraa todistelu. Todistelun aikana käydään läpi asiassa esitettävät kirjalliset todisteet. Asiassa voidaan kuulla myös todistajia. Todistaja vannoo tuomarin edessä kertovansa asiassa totuuden. Tämän jälkeen osapuolet voivat esittää todistajalle kysymyksiä. Todistajia ei saa tarpeettomasti painostaa. Osapuolten ei tulisi myöskään hukata aikaa epäolennaisten kysymysten esittämiseen tai toistaa uudelleen sellaisia kysymyksiä, joihin todistaja ei kuitenkaan osaa vastata.
Pääkäsittely
Pääkäsittely päättyy osapuolten antamiin loppulausuntoihin. Loppulausuntojen aikana osapuolet käyvät tiiviisti läpi vaatimuksensa ja niiden perusteet. Loppulausunnoissa voidaan kerrata napakasti myös sitä, mitä asiassa on kirjallisten todisteiden tai todistajien myötä tullut ilmi. Loppulausunnoissa osapuolet esittävät tuomioistuimelle käsityksensä siitä, miten asia tulisi ratkaista. Tuomioistuin ei ole sidottu osapuolten käsityksiin.
Tuomioistuin antaa riita-asiassa ratkaisun joko heti pääkäsittelyn jälkeen tai myöhemmin niin sanottuna kansliatuomiona eli osapuolet saavat tiedon siitä, että ratkaisu on heidän luettavissaan käräjäoikeuden kansliassa. Prosessi ei kuitenkaan pääty tähän, jos toinen tai molemmat osapuolet päättävät hakea käräjäoikeuden tuomioon muutosta. Muutosta voi hakea hovioikeudelta. Tiettyjen edellytysten täyttyessä on viime sijaisesti mahdollisuus hakea tuomion purkua.
Esimerkki tyypillisestä riita-asiasta on korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2015:4. Käräjäoikeus oli tuomiollaan ostaja C:n kanteesta purkanut kiinteistön kaupan sekä velvoittanut A:n ja tämän puolison B:n yhteisvastuullisesti palauttamaan kauppahinnan C:lle ja suorittamaan hänelle korvauksia. A ja B vaativat tuomion purkamista oikeudenkäynnissä tapahtuneen erehdyksen vuoksi, koska B ei ollut ollut kiinteistön omistaja tai myyjä. Oikeudenkäynnissä, jossa A:lla ja B:llä oli ollut lainopillinen asiamies ja jossa A:ta oli kuultu todistelutarkoituksessa, oli todettu riidattomaksi, että C oli ostanut kiinteistön A:lta ja B:ltä. Korkein oikeus totesi, että tuomiota ei voitu purkaa.
Riita-asiat – välimiesmenettelyssä
Riita-asioita ei ole välttämätöntä viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Vaihtoehtoisesti riita-asiaa voidaan käsitellä niin sanotussa välimiesmenettelyssä. Välimiesmenettely on hyödyllinen vaihtoehto esimerkiksi yrityksille, jotka pelkäävät julkisen käräjäoikeuden istunnon kostautuvan heille imagohaittana. Sen sijaan välimiesmenettelyssä asian käsittely ei ole julkista. Välimiesmenettelynä on myös sen joustavuus suhteessa käräjäoikeudessa käytävään oikeudenkäyntiin. Tämä johtuu siitä, että osapuolilla on oikeus sopia menettelystä. He voivat sopia esimerkiksi välimiesmenettelyssä käytettävästä kielestä, välimiesten lukumäärästä ja sovellettavasta lainsäädännöstä. Kumpikin osapuoli voi myös nimetä yhden välimiehen silloin kun välimiehiä on kolme, ellei toisin ole sovittu. Osapuolilla on niin ikään mahdollisuus vaikuttaa välimiesten asiantuntijuuteen, koska välimiehiltä voidaan edellyttää alan erityisosaamista asiaa ratkaistaessa.
Välimiesmenettely
Välimiesmenettely on nopeaa. Välimiesoikeuden on annettava tuomionsa lähtökohtaisesti yhdeksässä kuukaudessa. Nopeutetussa menettelyssä aika on kolme kuukautta. Kaiken lisäksi välimiesmenettely sitoo osapuolia eikä siihen voi hakea muutosta. Tämä säästää osapuolten kustannuksia ja prosessi sujuu joutuisasti. Välitystuomioistuimen päätös on siis lopullinen ja täytäntöönpantavissa.
Välitystuomioistuimen mahdollisuus kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi yritysten välisissä sopimusneuvotteluissa. Sopimuksiin voidaan kirjoittaa niin sanottu välityslauseke, jonka mukaan osapuolten välillä mahdollisesti syntyvät erimielisyydet tullaan ratkaisemaan välimiesmenettelyn avulla. Näin osapuolet saavat selvyyden siitä, minkälaisen menettelyn avulla riitoja pyritään ratkaisemaan. Välityslausekkeet eivät kiellä toista osapuolta nostamasta kannetta käräjäoikeudessa, mutta jos näin toimitaan välityslausekkeesta huolimatta, kyseistä lauseketta ei ole noudatettu. Käytännössä välityslausekkeita käytetään liike-elämässä laajalti esimerkiksi jakelusopimuksissa.
Välimiesmenettely alkaa käytännössä siten, että toinen osapuoli toimittaa menettelyn aloittamishakemuksen välimieslautakunnalle. Kantajan on lisäksi maksettava aloittamishakemuksesta perittävä hakemusmaksu. Hakemus on laadittava sillä kielellä, jota osapuolet ovat sopineet käytettävän välimiesmenettelyn kielenä.
